Maria Kapajeva,The Bright Way, 2017. Kuvakaappaus.

Viisi teosta, joita ajattelen naistenpäivänä

Maaliskuun 8. päivä on kansainvälinen naistenpäivä. Sitä on syytä juhlistaa! Mutta miten? Vinkki: ei kukkia, ei koruja

Maria Kapajeva: The Bright Way

Virolainen Maria Kapajeva (s. 1976) työskentelee valokuvan ja videon parissa. Hänen teoksissaan tutkitaan usein naisen asemaan ja representaatioon liittyviä teemoja. Kapajaevan The Bright Way -videoteos (2017) kuljettaa ajatukset entiseen Neuvostoliittoon ja sen ihannetyöläiseen. Teos on saanut innoituksensa Narvasta, jossa tekstiiliteollisuus kukoisti ja työllisti nimenomaan naisia. Naistenpäivänä heitä ja kaikkia muita naisia muistettiin kukilla ja vapaapäivänä.

The Bright Way -teoksessa liikutaan tehdashalleissa sädehtivän nuoren työntekijän johdolla. Kapajeva on käyttänyt 1940-luvulla tehtyä samannimistä propagandafilmiä, jossa esiintyy näyttelijä Lyubov Orlova. Kapajevan teoksessa Narvan louskuttavien kudontakoneiden rinnalle asetetaan tyhjenneet hallit ja nuori virolainen tanssija Maarja Tõnnison. Katsoja seuraa, miten tämä koettaa sovittaa itsensä työläisnaisen rooliin. Kapajevan teos purkaa ihannekuvaa näyttämällä sen rakenteet. Samalla se saa miettimään, millaiselta tulevaisuus nyt näyttää. Entä millaisia ovat oman aikamme säihkyvät propagandakuvat?

Honkasalo-Niemi-Virtanen, Atomic, 2020. Kuvakaappaus.

Honkasalo-Niemi-Virtanen: Atomic

Taitelijakollektiivi Honkasalo-Niemi-Virtanen työskentelee usein yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Atomic-teoksessa (2020) heitä on kiinnostanut säteily. Teoksen keskiössä on radioaktiiviinen koru. Sen materiaali on poikkeuksellista: korun kivi on trinitiittiä. Kivi on nimetty Trinity-projektin mukaan, sillä se on syntynyt vuonna 1945 Yhdysvaltojen New Mexicossa tekemässä maailman ensimmäisessä ydinpommin räjäytyksessä. Myöhemmin, vakuutellakseen, ettei ydinpommin aiheuttama säteily voinut olla ihmiselle vaarallista, Yhdysvaltain armeija tilasi sarjan koruja, jossa tätä kiveä käytettiin.

Honkasalo-Niemi-Virtanen kollektiivin Atomic-teoksessa katsoja seuraa, miten kivi istutetaan atomin muotoiseen koruun ja sitä kantaa kaunis nuori nainen.

Katso katkelma teoksesta

Marge Monko: WoW (Women of the World, Raise Your Right Hand)

Virolainen Marge Monko (s. 1976) tutkii valokuvissa, videoissa ja installaatioissa usein kriittisesti tapaa, jolla nainen esitetään. Monkon videoteos WoW (Women of the World, Raise Your Right Hand) sukeltaa rakkauden ja timanttien maailmaan. Teos tarkastelee, miten markkinointikoneisto onnistui lobbaamaan juuri timanttisormuksen romanttisen rakkauden ja sitoutumisen symboliksi.

Monkon teos näyttää, miten tasa-arvon edistyminen ja avioliiton merkityksen heikentyminen näkyvät markkinoinnissa. 2000-luvun mainos puhuttelee naisia, jotka voivat ostaa oman timanttinsa. Teoksen nimi onkin timanttifirman mainoslause: maailman naiset, nostakaa oikea kätenne. Kampanjan tarkoituksena oli saada itseään arvostavat naiset ostamaan oikeaan käteensä timantin, voimasormuksen.

Katso teos

Bita Razavi: How to Do Things With Words (A Legal Performance), 2011.

Bita Razavi: How to do things with words (A legal performance)

Vuonna 2011 yksi Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyn teoksista sisälsi sormuksen. Teoksessa iranilaissyntyinen Bita Razavi (s. 1983) meni naimisiin opiskelukaverinsa kanssa. Vihkiseremonia oli performanssi, joka dokumentoitiin. Teoksen nimi How to do things with words (A legal performance) viittaa kielifilosofi J. L. Austinin teoriaan. Austinia kiinnosti se, miten kielellä voi tehdä asioita, ja klassinen esimerkki tästä on tietysti avioliittoon vihkiminen. ”Julistan teidät mieheksi ja vaimoksi.”

Teos kommentoi suomalaista maahanmuuttoon ja taiteeseen liittyvää politiikkaa. Kiristyvä maahanmuutto­lainsäädäntö ja kapeneva taiteen tuki eivät ole vain abstrakteja asioita, vaan kohdistuvat aina joihinkin yksilöihin. Vuonna 2017 teos sai parin nimeltä Divorce, kun Razavi järjesti seremonian, jossa juhlittiin eroa. Tilaisuus ajoittui Suomen 100-vuotisjuhliin.

Martta Tuomaala, FinnCycling-Soumi-Perkele!, 2017. Kuvakaappaus.

Martta Tuomaala: Finn-Cycling-Soumi-Perkele

Onko suomalaisuus todella lottovoitto? Martta Tuomaalan (s. 1983) Finn-Cycling-Soumi-Perkele (2017) lainaa muotonsa spinning-tunnilta. Installaatioon kuuluu video ja kuntopyöriä. Videolla taiteilijan esittämä kunto-ohjaaja tsemppaa myös katsojia polkemaan. Näin tuotetaan sähköä! Tuomaalan teoksissa on usein kiinnostuksen kohteena kysymykset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, maahanmuuttokysymyksestä sekä työntekijöiden, erityisesti naisvaltaisten matalapalkkaisten alojen tilanteesta.

Spinning-tunti vie ajatukset myös erilaisiin ihannekehoihin ja itsekuriin, luokkaeroihin ja siihen, miten huoliteltu ulkonäkö yhdistetään helposti menestykseen. Tuomaalan teoksen kunto-ohjaaja kannustaa katsojaa jatkuvasti haastamaan itseään ja kurittamaan kehoa vielä vähän. Teoksen voi nähdä myös laajempana yhteiskunnallisena vertauskuvana siitä, miten leikkaaminen ajaa ihmisiä äärirajoille. Oravanpyörä hajottaa.

Katso katkelma teoksesta

Mitä siis lahjaksi naistenpäivänä?

Korujen sijaan tasa-arvoa.

Kirjoittaja:Saara Hacklin

Amanuenssi

Lue lisää