Teoksesta katkesi terä

Jos taideteos menee rikki, on konservaattorin tehtävä korjata se. Nykytaiteen konservaattori saa eteensä sanalla sanoen omituisia materiaaleja. Tänä syksynä Kiasman vastaava konservaattori Siukku Nurminen tutustui lyijykynien anatomiaan.

Taiteilija Jacob Dahlgrenin Item 18: subject of art (2012) -pienoisveistoksen materiaalina on käytetty jokaiselle tuttuja oransseja lyijykyniä. Kuusikulmaiset yhteen liimatut kynät muodostavat tiiviin kuutiomaisen kennoston. Rakenne tekee teoksesta vankan oloisen, mutta sen konservoinnissa on omat haasteensa. Materiaalina yksittäinen lyijykynä on herkkä, ja erityisesti sen terä on altis katkeamaan.

Nurminen sai Dahlgrenin teoksen käsittelyynsä tänä syksynä, kun teos oli lähdössä Latviaan näyttelylainaan. Dahlgrenin veistoksen ulkokulmasta oli katkennut terä.

”Vaihtoterä kiinnitettiin museogeelin avulla paikoilleen”

Ja sitten konservaattori teroitti kynän? No ei ihan niinkään. Vaikka kynän teroittaminen tuntuisi itsestään selvältä ratkaisulta, se ei tässä tapauksessa tullut kysymykseen, sillä teroitin lyhentäisi kynää ja muuttaisi siten teosta. Haasteeksi muodostuikin sopivan korvaavan terän löytäminen puuttuvan tilalle.

Dahlgrenin käyttämät kynät ovat kaikki identtisiä Faber-Castellin oranssiksi lakattuja Bonanza-lyijykyniä 2½ = HB-kovuudella. Näitä ei kuitenkaan enää löytynyt Helsingin suurimmista kirjakaupoista, joten konservaattorin piti löytää korvaava kynä, jonka grafiittiydin voitaisiin siirtää puuttuvan terän tilalle. Mikä tahansa lyijykynä ei kuitenkaan kelvannut, sillä pelkästään grafiittikärjen sävyissä, kiillossa ja tehdasteroituksessa syntyneissä uurteissa on paljon eroja. Tämä on yleinen haaste tehdasvalmisteisia tuotteita käyttävien taideteosten konservoinnissa. Kun jonkin esineen tuotanto lopetetaan kokonaan, ei korvaavan osan löytäminen ole aina mahdollista.

Lopulta sopiva lyijykynä kuitenkin löytyi, ja konservaattori saattoi aloittaa työnsä. Ensin hän syvensi kirurginveistä ja pikkuista poraa käyttäen katkenneen kynän kuoppaa, johon uusi terä voitiin istuttaa. Vaihtoterä irrotettiin luovuttajakynästä ja kiinnitettiin museogeelin avulla paikoilleen. Terän irrotessa myös kynän puuosa oli hieman vaurioitunut. Rikkinäinen puu kunnostettiin paperimassan ja metyyliselluloosan seoksella, joka sävytettiin vesi- ja puuväreillä.

Puuosan silottavan hionnan jälkeen teoksen lyijykynärivit olivat jälleen yhteneväiset ja teos sai lähteä Riikaan. Jos Dahlgrenin lyijykynäteosta säilytetään, käsitellään ja esitetään oikein, lupaa Nurminen sillä olevan vielä monta näyttelyä edessään.

Jacob Dahlgrenin lyijykynäveistokset sekä muita teoksia Kiasman kokoelmista esillä Art Museum Riga Boursen näyttelyssä With Seven-League Boots. Stop – Finland Works from the Kiasma Collection 24.11.2017–7.1.2018.

Jutta Emilia Tynkkynen
Kokoelmaharjoittelija

Tekstiä varten haastateltiin Kiasman vastaavaa konservaattoria Siukku Nurmista.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kaikki uutiset ja blogit