Nuori mies ja nainen katsovat kukkaistutuksia Kiasman parvekkeella.

Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Puutarha taidemuseossa

Pelargoniat, auringonkukat, miekkaliljat ja basilika ovat tuttuja kasveja puutarhoista ja parvekkeilta. Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin teoksessa Emigranttitarha nämä kasvit levittäytyvät Kiasman parvekkeelle.

Hammin ja Kamangerin teos kasvaa ja muuttuu omassa tahdissaan museon parvekkeella. Jos iltapäivän aurinko porottaa kuumana tai rankkasade koettelee kasveja, kutsutaan paikalle puutarhuri. Lämpö, vesi ja valo ovat edellytykset kasvien elämälle. Sään vaikutuksesta teos muuttaa muotoaan.

Kasvit vaativat erilaista huolenpitoa kuin muut museon taideteokset. Museossa on oma ilmastonsa. Se on ympäristöstään eristetty tila, jossa valo, lämpö ja kosteus ovat tarkoin kontrolloituja. Parhaat mahdolliset olosuhteet taideteoksille eivät tarjoa kasveille elämisen mahdollisuuksia.

Muutaman askeleen päässä parvekepuutarhasta, kokoelmanäyttelyssä Yhteiseloa, on esillä Sergio Vegan teos, johon kuuluu eläviä palmuja. Koska tilassa ei ole luonnonvaloa, on huonekasveille järjestetty oma keinotekoinen valo, jotta ne säilyisivät elossa koko näyttelyn ajan.

Elävät kasvit tuovat museoon mukanaan muutoksen ja katoavuuden. Emigranttitarhan kasvukausi jatkuu säästä riippuen syyskuulle tai pidempään. Me Kiasmassa tutkimmekin tiiviisti sääkarttoja.

Sinun tulee hyväksyä markkinointievästeet nähdäksesi videon.

Yhteiseloa – Ihminen, eläin ja ympäristö -näyttely 1.3.2020 asti Kiasman 2. ja 3. kerroksessa.

Kirjoittaja:Satu Oksanen

Kokoelma-amanuenssi

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kaikki uutiset ja blogit