Mies ja vauva värikkäistä nauhoista koostuvan teoksen sisällä.
Jacob Dahlgren, The wonderful world of abstraction (2009). Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Nauhoja ja hajuja – Kiasman suosikkiteoksia

Keräsimme viime kuussa museokävijöiden Kiasma-muistoja 20-vuotissynttäreidemme kunniaksi. Mikä nostalgiatrippi tarinoiden lukemisesta tulikaan! Osa muistoista oli hyvin henkilökohtaisia. Osa ei liittynyt taiteeseen millään tavalla. Osa taas keskittyi nimenomaan taiteeseen ja mieleen painuneisiin teoksiin. Tässä kahdeksan teosta, jotka ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen kävijöihimme:

Jacob Dahlgrenin nauhameri

Yllä olevassa kuvassa oleva Jacob Dahlgrenin teos Abstraktion ihmeellinen maailma (2009) on Kiasman kävijöiden ikisuosikki. Jotain erityistä nauhojen keskellä kävelyssä on. Teos on ollut viimeksi meillä esillä Kiasma Hits -näyttelyssä vuosina 2013 ja 2014.

Choi Jeong Hwan muovinen unelma

Samanlaiseen väri-ilotteluun yltää eteläkorealaisen Choi Jeong Hwan teos Happy Happy (2015). Teoksen materiaaleja hankittiin mm. kirpputoreilta.

Markus Copper ja muriseva valas

Markus Copperin Seitsemän meren arkkienkeli (1998) tuo mieleen voimallisia muistoja vuosien takaa. Etenkin sen äänimaailma on jäänyt ihmisten muistiin.

Kiasman kokoelmatietokannassa teosta on kuvailtu näin: ”Teräskehikkoon kahlittu valas ui muristen paikoillaan. Kuvanveistäjä Copperin teokset ottavat ympäröivän tilan haltuunsa joskus jopa aggressiivisesti. Teos yhdistää sähkötekniikkaa ja perinteistä kuvanveistoa. Moottoroidut palkeet puhaltavat ilmaa urkupilleihin ja saavat tilan resonoimaan. Urkupillit ovat aiemmin palvelleet Kotkan kirkossa.”

Brian Enon soivat kukat

Vuonna 2016 muusikko-taiteilija Brian Enon Muistikukat (1999) soivat särisevää ambientia Kiasman näyttelykerroksissa. Eno tunnetaan ambient-genren kehittäjänä.

Cildo Meireles, tekokakkaa ja -kukkaa

Kiasmassa museon alkuvuosina esillä ollut Cildo Meirelesin Ku kka Ka kka (1992/1999) on hämmentävyydessään jäänyt monen museokävijän mieleen. Ja tottahan se nyt edelleen naurattaa.

Pekka ja Teija Isorättyä klassikon äärellä

Pekka ja Teija Isorättyän labyrinttimainen installaatio oli yleisön nähtävillä vuonna 2017 Ars Fennica -palkintoehdokkaiden yhteisnäyttelyssä. Taiteilijat kuvailivat teostaan tuolloin näin:

Nature Morte on uudelleentulkinta Hugo Simbergin teoksesta Kuoleman puutarha. Olemme toteuttaneet vanhan aiheen nykyihmisen näkökulmasta.”… ”Halusimme rakentaa Simbergin teoksen todeksi. Nature Mortea ei voi katsoa ulkopuolelta, vaan katsoja joutuu osaksi teosta. Kulkemalla labyrintissa hän herättää teoksen henkiin ja käynnistää koreografian.”

”Simbergin teoksessa puutarhaa hoitavat munkkimaiset luurankohahmot, meidän versiossamme taas elämää vaalivat kirurgia ja koneet. Teos sai alkunsa, kun saimme sairaalasta käytöstä poistettuja kirurginvälineitä.”

Jani Leinonen toi koulun ja epäjärjestyksen Kiasmaan

Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulussa (2015) opettivat rehtori Leinosen lisäksi Li AnderssonKarri ”Paleface” MiettinenRiku Rantala & Tunna MilonoffMarjaana Toiviainen sekä katutaiteilija Sampsa.

Tottelemattomuuskoulun luennoille voi edelleen osallistua Youtubessa.

Christian Skeelin ja Morten Skriverin hajuruukut

Ja sitten on vielä tämä: hajuja ruukuissa. Christian Skeelin ja Morten Skriverin Babylon (1996) keräsi muisteluissa eniten mainintoja. Sen hajut ovat saaneet niin huokaamaan ihastuksesta kuin yökkäämään.

Kuraattorimme kirjoitti muutama vuosi sitten näin:

Babylonista onkin tullut yksi mieleenpainuvimmista kokoelmateoksista, jonka perään kysellään. Muun muassa Kiasman museovalvojat ja oppaat saavat usein kuulla yleisön mielipiteitä teoksista tuoreeltaan. ”

Kiitos kaikille muistojaan jakaneille! Kerätään uusia tulevien vuosikymmenten aikana.

Lue lisää