Jussi Heikkilä, Ounasjoki (Hetta–Rovaniemi 332 km), 1995. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Joki virtaa Kompassissa pohjoinen -näyttelyn teoksissa ja taustalla

Pohjoista halkovat joet ovat innoittaneet monia Kiasman näyttelyn taiteilijoista. Tutustu neljän taiteilijan teoksiin, joissa joki tarjoaa kiintopisteen katsojalle.

Kun kiertelee Kompassissa pohjoinen -näyttelyssä, vastaan tulee toistuvasti joki. Teoksissa joki kertoo tarinaa globalisaation myötä hiljentyneestä kaupungista, jokivarren asukkaista ja siitä, miten ihminen on valjastanut luontoa omien päämääriensä tavoitteluun.

Joesta muodostui elämänlanka

Jussi Heikkilän (s. 1952) Ounasjoki-teos koostuu vinosta hyllystä, jonka päälle on asetettu tiiviiseen riviin juomalaseja. Ounasjoki on Kemijoen pisin sivuhaara, ja sen nimi juontaa juurensa muinaissaamen metsää tarkoittavasta sanasta outa.

Jyväskylässä syntynyt taiteilija on ollut aina kiinnostunut ympäristöstä, ja se näkyy hänen työskentelyssään. Heikkilä on kulkenut Ounasjoen varrella asuvissa taloissa ja pyytänyt juomalaseja liitettäväksi teokseen. Teos on käsitteellinen veistos: muotokuva joesta ja sen asukkaista.

Jussi Heikkilä, Ounasjoki, 1995. Kuva: Kansallisgalleria / Iisa Smeds.

Ihminen kahlitsi joen

Ounasjoki laskee Rovaniemellä Kemijokeen. Kemijoen patoaminen on ollut monille sen varrella asuneille merkittävä muutos.

Konsta Huusko (s. 1982) kertoo maalanneensa teoksensa Kemijoen varrella. Hän on kuvaillut, miten joen varrella eläminen saa ajattelemaan, että ihminen kontrolloi luontoa läpikotaisesti: ”Kemijoki valjastettiin energiantuotantoon 1946, jonka jälkeen sen luontainen lohikalakanta ja siihen liittyvä ikivanha kulttuuri hävisivät.”

Konsta Huusko, Romupiha, 2020. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Kemijoki toimi pitkään paitsi ihmisten myös tavaran kulkuväylänä. Uitto toi pohjoisesta puutavaraa Kemiin, jonne syntyi saha- ja paperiteollisuutta. Paikkakunnalle muutti paljon uutta työväkeä, ja Kemi tunnettiin pian myös aktiivisesta työnväenliikkeestä. Joel Karppasen (s. 1993) valokuvissa heijastuu globalisaation uusi vaihe, jossa vanhan Kemi-yhtiön tilikirjat pölyttyvät ja uiton vilkastama kaupunki on hiljentynyt.

Joel Karppanen, Tilikirjat & Myllyniemen sortteeri: Uiton historia, 2019. Kuva: Kansallisgalleria / Iisa Smeds.

Rajajoki yhdistää erottamisen sijaan

Valokuvaaja Jaakko Heikkilä on liikkunut kuvausprojektiensa takia eri puolilla maailmaa. Aiheiksi ovat valikoituneet erilaiset vähemmistökansat ja kansanryhmät.

Heikkilän kotipaikka sijaistee Kukkolassa Tornionjoen varrella. Hänen varhaiset 1990-luvun kuvaushankkeensa liittyivät kotiseutuun: joessa kulkee raja, mutta se ei niinkään erota vaan yhdistää ihmisiä.

Näyttelyssä esillä olevan Kirkas nöyryys -sarjan kuvissa kuljetaan jokivarren alueella vaikuttaneen herätysliikkeen perustajan Lars Levi Laestadiuksen jalanjäljissä. Kuvissa ympäristö ja elämä kietoutuvat yhteen.

Jaakko Heikkilä, Parkalompolo, Ruotsi; Lannavaara, Ruotsi; Viikusjärvi, Ruotsi, 1995. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Kompassissa pohjoinen -näyttely esillä 2.4.2023 asti. Tutustu näyttelyyn.

Kirjoittaja:Saara Hacklin

Intendentti

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kaikki uutiset ja blogit