Ensin Hevosmaa avaa soittorasian kookkaalla avaimella, minkä jälkeen hän syöttää sen koneistoon pitkää reikänauhaa. Hevosmaan kääntäessä soittorasian kampea, laite alkaa soittaa ennalta valittua musiikkia reikänauhan lävistyskuvioiden ohjaamana. Laitteen repertuaariin kuuluu niin populaarimusiikkia, kuin myös klassista musiikkia, aina Abbasta ja Rage Against the Machinesta nuorena kuolleeseen säveltäjälupaukseen Julian Scriabiniin (1908–1919) saakka.
Soittorasia, jonka kylkiä koristavat metallileikkaukset ja värikkäät upotuskoristelut, on identtinen kopio Valery Ugarovin neuvostoanimaatiossa Salaisuuksien rasia (1976) nähdystä soittorasiasta. Animaatioelokuvassa, jonka visuaalinen tyyli tuo vahvasti mieleen Beatles-yhtyeen animaatioelokuvan Keltainen sukellusvene (1968), pieni poika katoaa uneksiessaan hetkeksi reikänauhatekniikalla toimivan soittorasian sisälle. Soittorasian koneisto ja sen toiminta kiehtovat poikaa, joka kutistuu unessaan peukaloisen kokoiseksi ja katoaa rasian koneistoon. Ugarovin elokuvan tarina oli puolestaan saanut innoituksensa venäläiskirjailija Vladimir Odojevskin sadusta The Snuff-Box Town (1834).
Hevosmaa kollegoineen soittaa soittorasiaa Jani Ruscican näyttelyssä useana päivänä viikossa.
