Markus Copper

Metallin maku

Markus Copperin retrospektiivinen näyttely esittelee ennen näkemättömän laajasti taiteilijan omaperäistä taidetta ja maailmankuvaa. Näyttely sukeltaa aikamme inhimillisiin tragedioihin. Teokset ajoittuvat vuosiin 1995-2019.

  • 11.11.2022–26.2.2023
4. ja 5. kerros
Liput: museolipulla

Markus Copper työhuoneellaan Tukholmassa 2009. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.

Vertauskuvia ja vaaran tunnetta

Kuvataiteilija Markus Copper (1968–2019) tunnetaan erityisesti suurista, tilaa hallitsevista teoksista, jotka hyödyntävät ääntä, mekaanista liikettä tai valoa. Moni hänen teoksistaan kommentoi ihmisen toimintaa, moraalia ja mielenmaisemaa.

Copper oli yhteiskunnallinen taiteilija, joka käsitteli katastrofeja vertauskuvallisesti. Suurikokoiset teokset Estonia (2006) ja Kursk (2004) tavoittavat niin autolautta Estonian kuin ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen synnyttämät kollektiiviset pelot. Nahkatakeista ja soutuveneestä rakentunut mekaaninen installaatio Valaanpyyntiasema (2009) herää valaan nylkemistä demonstroivaan liikkeeseen.

“Markus Copper halusi vaikuttavilla veistoksillaan tuoda esille elämää hallitsevat voimat, tuhon ja luovuuden jatkuvan jännitteen, sen että taide voi käsitellä myös synkimpiä puolia elämästä ja yhteiskunnasta symbolisella tasolla. Teoksiin liittyvä uhkan tuntu osoittaa käännekohtiin, elämän haurauteen, murtumiin ja katoavuuteen.”

– Leevi Haapala, museonjohtaja

Etenkin uransa alkuvaiheessa Copper etsi vaaran tunnetta, ja varhaiset teokset saattoivat olla konkreettisestikin vaarallisia, kuten Sixpack of Instant Death (1995). Copper jakoi ystävilleen kuusiosaisen veistoksen osat, jotka yhdistettynä teoksen oli tarkoitus räjähtää. Vuonna 2020 poliisi etsi teoksen osia, jotka on sittemmin tehty vaarattomaksi.

Klassikkoja ja tuntemattomia teoksia

Näyttelyssä nähdään myös Copperin tunnetuin teos, klassikoksi muodostunut valasveistos Seitsemän meren arkkienkeli (1998). Kiasman kokoelmiin kuuluva teos on yksi museon rakastetuimmista. Veistoksessa on käytetty muun muassa Kotkan kirkon vanhoja urkupillejä, jotka nyt toistavat valaiden matalaa laulua.

Copperin teoksista moni on purettu osiin ja kadonnut. Näistä teoksista näyttelyssä on esillä piirroksia, luonnoksia tai dokumenttimateriaalia. Kiasma on onnistunut pelastamaan ja osin konservoimaan taiteilijan perheen ja lähipiirin avulla osan Copperin jäljelle jääneestä tuotannosta. Teokset liitetään osaksi Kansallisgallerian kokoelmaa.

Mukana myös harvemmin julkisesti esitettyjä videodokumentteja taiteilijasta 1990-luvulta.

Copper oli myös ahkera ja taitava piirtäjä. Näyttelyssä on mukana useita piirustuksia eri museokokoelmista, kuten Kiasman kokoelmiin kuuluva, hänen viimeiseksi jäänyt piirustussarjansa Huviretki tienpientareelle (2019).

Julkaisu

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Kiasman ja Kustannusosakeyhtiö Parvsin kanssa yhteistyössä Markus Copperin tuotantoa esittelevä kirja. Runsaasti kuvitettu julkaisu tarjoaa usean kirjoittajan tuoreita näkökulmia taiteilijan tuotantoon.

Näyttelyn kuraattori

Näyttelyn on kuratoinut museonjohtaja Leevi Haapala.