Viisi vinkkiä Kiasman arkkitehtuuriin

Kiasman arkkitehtuuriin perehtynyt opas Petra Lehtoruusu kertoo, mihin yksityiskohtiin näyttelykäynnillä kannattaa kiinnittää huomiota.

Panoraamamaisena Töölönlahdelle

Viidennestä kerroksesta voit ihailla yhtä kaupungin komeimmista maisemista. Valtavasta ikkunasta näet yhdellä silmäyksellä koko Helsingin pohjoisen keskustan: Eduskuntatalon, Kansallismuseon, Musiikkitalon, sekä Töölönlahden huvila-alueineen.

Aula ja rakenteiden kaaret

Kaartuvien käytävien ja ramppien veistosmaiset linjat ovat vaikuttavia. Neljännestä kerroksesta on erinomainen näkymä kauniisti kiertyvään portaikkoon, jonka muoto muistuttaa DNA-molekyylin rakennetta. Kiasman valossa kylpevä aula on puolestaan museon ylivoimaisesti suosituin kuvauspaikka. Rakennuksen arkkitehtuuri näyttäytyy siellä erityisen vahvasti.

Seinä- ja lattiapinnat

Arkkitehti Steven Holl korosti suunnittelussaan yksinkertaisuutta ja eleettömyyttä. Pelkistäminen näkyy myös materiaaleissa: sisäseinät ovat valkoista rappausta ja lattia mustaksi värjättyä teräsbetonia, jossa ajan jäljet saavat näkyä.

Elävä valo ja rusetti-ikkunat

Rakennuksen pinnat ja muodot on suunniteltu suomalaista luonnonvaloa ajatellen. Vaikutelma elää vuorokaudenaikojen mukaan ja rusetti-ikkunat tuovat luonnollisen valon myös gallerioihin. Ikkunoiden nimen merkitys aukeaa, kun Kiasmaa tarkastelee ulkopuolelta.

Sola

Kiasma-sana juontaa juurensa risteyksistä ja erilaiset siirtymäkohdat ovatkin museon arkkitehtuurissa tärkeitä. Hyvä esimerkki tästä on museota halkova sola, jonka vuolaana virtaava vesiputous yhdistää kaksi Kiasman vesiallasta. Sola on paitsi kätevä kulkuväylä, myös hyvä näköalapaikka kevyen liikenteen väylä Baanalle.

Haluatko tietää lisää Kiasmasta ja rakennuksen arkkitehtuurista? Tutustu opastettuihin kierroksiimme.