80-luvun kapeiden kaistanleveyksien ja vähäväristen käyttöliittymien aikaan giffin väripaljous ja vuonna 1990 tiedostomuotoon lisätty animoitavuus olivat isoja juttuja. Nykyään videot ovat netissä tietysti arkipäivää, mutta 80- ja 90-lukujen taitteessa värillisen ja liikkuvan videokuvan näkeminen tietokoneen ruudulla oli vielä harvinaista herkkua.
Sittemmin GIF on levinnyt netissä kaikkialle. Meemeinä, reaktiokuvina sekä tv-sarjojen ja elokuvien ikonisten kohtausten levittäjinä. Pitkien videoiden tai ääntä tarvitsevien klippien esittämiseen GIF ei sovellu, mutta kannettavien medialaitteiden aikakautena napakat, äänettömät ja helposti jaettavat videokuvat ovat täydellisiä viestintävälineitä. Ne ovat jaettua ja yhdessä luotua nettikulttuuria: teoksia ja viestintää samassa paketissa.
GIF on levinnyt netissä kaikkialle.
Giffin nykymuotoinen perusformaatti (alati liikkuva ja luuppaava äänetön video) on niin vaikutusvaltainen, että puhumme yhä giffeistä, vaikka käytännössä esimerkiksi monet Facebookissa ja Twitterissä jaetut liikkuvat kuvat eivät giffejä enää olekaan.
GIF-formaatin ikuisuutta voi ihmetellä ARS17-näyttelyssä, Juha van Ingenin teoksessa AS Long As Possible (ASLAP), jonka GIF-animaatio kestää tuhat vuotta. Giffin juhlavuosi oli yksi syy teoksen käynnistämiselle nimenomaan tänä vuonna.
Teoksessa kymmenen minuutin välein vaihtuvan numeron antispektaakkeli näyttää vakavalta ja pönöttävältä, mutta se sisältää hellän ajatuksen giffin tärkeydestä ja – jos luonto, teknologia, sattuma ja konservoinnin lait sallivat – pitkästä tulevaisuudesta.
Kiitos näistä vuosista, GIF, ja valoisaa tulevaisuutta!
Johannes Koski
Verkkomediatuottaja
