Raati apuun
Kiasma Hits -näyttelyn yhteydessä pyysimme tekstien tekoon apua niiden käyttäjiltä. Perustimme yleisöraadin, jonka avulla selvitimme, millaiset tekstit parhaiten auttaisivat tutustumaan näyttelyyn ja saamaan taiteesta enemmän irti. Raatiin kutsuimme joukon kulttuurinkuluttajia, joille nykytaide on melko vierasta. Kahdeksan naisen ryhmä kokoontui vuonna 2013 kolme kertaa.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla ryhmä perehtyi valikoituihin teoksiin ja teksteihin Tosi kyseessä -näyttelyssä. Haimme näkemystä siitä, mikä näyttelyteksteissä on toivottavaa ja mikä vältettävää. Toisessa tapaamisessa ryhmä tutustui muutamiin tulevan Kiasma Hits -näyttelyn teoksiin kuvien avulla. Teoksista oli laadittu vaihtoehtoisia koetekstejä, joista saimme ryhmän arviot. Kolmannella kerralla ryhmä antoi palautetta valmiista näyttelystä teksteineen.
Uskon, että sanavalmiin ryhmän neuvoista on hyötyä muillekin museotekstejä – ja ehkä muitakin tietotekstejä – kirjoittaville.
Mikä muuttui?
Raadin kommentit vaikuttivat Kiasma Hits -näyttelyn teksteihin. Toimme teksteihin entistä enemmän taustatietoa taiteilijoista sekä nykytaiteen suuntauksista ja ilmiöistä. Teimme teksteistä vaihtelevan mittaisia, yleensä entistä pidempiä. Kiinnitimme enemmän huomiota tekstin ja teoksen sijoitteluun näyttelytilassa.
Ryhmän palaute valmiista näyttelystä kertoi, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Tekstejä pidettiin ymmärrettävinä ja sopivan pitkinä, ja niissä olevia tietoja ja anekdootteja kiiteltiin. Myös viimeisimmän kävijätutkimuksemme mukaan Kiasman kävijät ovat aiempaa tyytyväisempiä näyttelyissä tarjottavan taustatiedon määrään, luettavuuteen ja kiinnostavuuteen.
Mutta uskalsimmeko uudistua tarpeeksi?
Näyttelyn valmistuttua jäin miettimään, uskalsimmeko hyvästä yrityksestä huolimatta päästää tarpeeksi irti perinteisestä museotyylistä. Jokin tuntuu pistävän vastaan: ei kai museoammattilainen voi kirjoittaa taiteesta kuin maallikko, on sentään kuulostettava asiantuntijalta. Mutta kannattaisiko silti tulla puoliväliin vastaan? Vai olisiko kaikkein pahinta, jos kollegat luulisivat, ettemme ole huomanneet, että tässähän on kyse kehollisuudesta tai postkolonialismista?
Itse ajattelen näin: museotekstien tavoite ei ole oman asiantuntijuuden osoittaminen tai kollegojen vakuuttaminen. Niiden tavoite on yleisön palvelu. Siksi on uskallettava kirjoittaa niille, jotka tekstejä tarvitsevat.
Palaute Kiasman näyttelyteksteistä on jatkuvasti tervetullutta. Sitä voi lähettää esimerkiksi Kiasman Facebook– ja Twitter-kanavien kautta tai sähköpostina suoraan allekirjoittaneelle.
Otsikon lainaus on erään raatilaisen kommentti hänen lukemastaan koetekstistä.
Lue yleisöraadin neuvot näyttelytekstien kirjoittajalle
