Oletko kesän kovin nykytaidetietäjä? Tee testi!

Kuinka hyvin tunnet suomalaista nykytaiteen kenttää ja tekijöitä? Tee leikkimielinen testi.

Kuva: Kansallisgalleria / Iisa Smeds.

Kiasma Pride House 2022 on täynnä kohtaamisia

Yhdenvertaisuutta juhlivan viikon aikana Kiasmassa puhutaan moninaisuudesta, solmitaan ryijyjä ja lauletaan rakkaudesta

Kiasma on tänä vuonna ylpeästi Pride House eli Helsinki Pride -viikon päätapahtumapaikka. Yhdenvertaisuutta juhlivan viikon aikana museon ensimmäisessä kerroksessa järjestetään runsaasti ohjelmaa, johon kaikilla on vapaa pääsy. Myös Pride Info ja Shop toimivat Kiasman aulassa koko viikon ajan.

Tänä vuonna Pride-viikon teema on “Kohtaamisia”. Teemalla halutaan tuoda esiin Helsinki Pride -tapahtuman perustehtävää: ihmisten kohtaamisen mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista näiden kohtaamisten kautta.

Pride-viikko tarjoaa mahdollisuuksia keskustella tai oppia uutta esimerkiksi luennoilla ja paneelikeskusteluiden muodossa. Puheohjelman teemoja ovat muun muassa moninaisuus työelämässä, translaki sekä sateenkaarinuorten hyvinvointi. Katso Pride Housen ohjelma.

Luvassa on myös luovaa tekemistä monen ikäisille, musiikkiesityksiä sekä syventymistä Kiasman ARS22-näyttelyyn.

Violettiin pallopaitaan puettu vauva sotkee paperia mustalla ja tummalla väri. Kuva on otettu vauvan yläpuolelta.
Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Solmi Pride-ryijyä tai iske pienet sormet sateenkaaren väreihin

Vauvojen värileikki -taidepajassa aisteja pääsevät herättelemään alle vuoden ikäiset vauvat vanhempineen. Näyttelykäynnin ja näköaistivirikkeiden lisäksi pienet sormet isketään sateenkaarenväreihin, sillä taidepajassa taiteillaan hedelmä- ja marjasoseilla. Paja tukee leikin ja yhdessäolon kautta lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta. Lue lisää ja ilmoittaudu!

Pride-viikon aikana solmitaan sateenkaarenvärisiä ryijyjä ryijytaitajamarttojen neuvoessa ryijysolmujen teossa. Marttojen ja yleisön yhteistyössä syntyneet ryijyt pääsevät somisteeksi Helsinki Priden toimistoon. Martat kertovat, että Martoista ja Pridestä löytyy paljon yhtäläisyyksiä: Myös marttailu kuuluu kaikille iästä, taustasta, sukupuolesta, elämäntilanteesta ja kaikista mahdollisista tekijöistä riippumatta. Tänä vuonna Martat on ensimmäistä kertaa Pride-viikon yhteistyökumppani.

(do you) Wear it with Pride (?) -työpajassa työskennellään teatterin, liikkeen ja kirjoittamisen keinoin. Työpajaan saa pukeutua kuten haluaa. On hyvä huomioida, että omaan asuun voi helposti lisätä elementtejä, ja voit liikkua asussa vapaasti työpajan aikana.

Komeasti kulkueeseen -askartelupajassa voit valmistautua Pride-viikon huipennukseen eli Pride-kulkueeseen ja piknikille. Kiasman järjestämässä maksuttomassa nonstop-työpajassa voi valmistaa itselleen rekvisiitaksi esimerkiksi missinauhan, sambapäähineen, kyltin, banderollin tai jotakin ihan muuta.

Joukko miehiä seisoo kahdessa rivissä ja katsoo toisiaan hymyillen.
Helsingin gaykuoro Out’n Loud. Kuva: Aki Väilä.

Kuorolaulua ja rakkaudesta ammentava kesäkonsertti

Kiasman näyttelyihin johdattelevan rampin juurella nähdään ja kuullaan pianon säestyksellä esiintyvä Out’n loud -kuoro. Gaykuoro esittää niin tuttuja kuin tuntemattomia sävelmiä. Out ‘n loud syntyi vuonna 2004, kun kymmenen laulajaa kokoontui ensimmäisen kerran yhdessä pianon ääreen. Kuoro kertoo, että heidän tarkoituksensa on kerätä iloiset satakielet ja varikset yhteen.

Kiasman aulassa nähdään myös Kaupungin naiset -kuoroesitys. Suomen ainoa lesbokuoro laulaa ja tulkitsee Petra Lampisen säveltämää nykyrunoutta. Esityksessä kuullaan lauluja muun muassa Helena Sinervon, Olli Heikkosen ja Anja Erämajan teksteihin. Kaupungin naiset on perustettu vuonna 2014, ja se on lunastanut paikkansa uudenlaisen naiskulttuurin luojana.

Elektroakustinen Rakkaus? Rakkaus.. Rakkaus! -kesäkonsertti Kiasma-teatterissa on kolmen artistin spektaakkeli, joka pureutuu laulujen aiheista vanhimpaan. Eesa, Onni Rajaniemi ja Väinö Honkanen esittävät omaa tuotantoaan akustisin sovituksin tavoitteenaan levittää rakkauden ilosanomaa. Esiintyjät kertovat, että ohjelmanumero on täynnä rakkaus-teemaista poppia, rokkia, folkkia ja kantria suurilla tunteilla ja yhteisnumeroilla maustettuna.

Näyttelyopastuksia ja Empatian oppitunti

Museon näyttelykerrokset täyttää parhaillaan nykytaiteen suurkatselmus ARS22 – Eläviä kohtaamisia. Näyttelyvierailua ja Kiasma-rakennuksen tuntemusta on mahdollista syventää avoimilla kierroksilla oppaan johdolla. Katso opastusten ajankohdat ja ilmoittaudu: opastus suomeksi ja opastus englanniksi.

Pride-viikon aikana on mahdollista päästä sulautumaan myös osaksi taideteosta osallistumalla Empatian oppitunti -työpajaan. Empatian oppitunti järjestetään Eva Koťátkován Mitä kilpikonna tuntee kuorensa läpi: lajienvälinen kiertokoulu -teoksessa. Taiteilijan itsensä kirjoittamien tekstien ja työpajan vetäjän avulla eläydytään toisten lajien asemaan ja esimerkiksi pensaan tai katkaravun kohtaloon.

Lue lisää Empatian oppitunnista ja ilmoittaudu työpajaan

Helsinki Pride 2022 -viikko 27.6.–3.7.2022

Helsinki Pride -yhteisö on ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö joka tekee monipuolista sosiaali- ja nuorisotyötä, tarjoaa koulutus- ja konsultointipalveluita sekä järjestää ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma Helsinki Pride -viikon edistääkseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja hyvinvointia.

Helsinki Pride -viikko on Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma. Vuoden 2022 Helsinki Pride -viikko aloittaa ensimmäistä kertaa kuukauden mittaisen juhlinnan. Virallista ohjelmaa ovat mukana järjestämässä kymmenet yhteisökumppanit, viralliset kumppanit sekä yksityiset ohjelmajärjestäjät.

Tutustu Helsinki Prideen

Katso Pride Housen koko ohjelma (aikataulu ja tapahtumapaikat)

Kirjoittaja:Reetta Haarajoki

Tiedottaja

Laure Prouvost, From the Depth of Our Heart To the Depth of The See. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Näyttelyvierailu lapsen kanssa on parhaimmillaan jaettu ihmettely- ja keskustelu­hetki

ARS22-näyttelyssä on esillä teoksia, jotka kiinnostavat kaikenikäisiä museovieraita. Kokosimme yhteen Kiasman opas Helka Heinosen vinkit onnistuneeseen näyttelyvierailuun sekä ehdotuksia teoksista, joihin syventyä yhdessä lapsen kanssa.

Kiasman jokainen näyttelykerros on täynnä monimuotoista nykytaidetta aina maalauksista performansseihin. Mutta miten lähestyä teoksia yhdessä lapsen kanssa?

“Onnistunut näyttelykäynti muodostuu esimerkiksi yhteisestä keskustelusta tai ihmettelystä”, sanoo Helka Heinonen. Kiasmassa hän opastaa erilaisia ryhmiä, myös eri-ikäisiä lapsia. “Istutaan alas, ja jutellaan teoksista.”

Lapsen kanssa taidetta katsoessa aikuisen ei tarvitse kertoa teoksesta tai ylipäänsä stressata lainkaan. “Aikuinen voi esimerkiksi kysyä mitä lapsi näkee teoksessa tai löytää siitä”, vinkkaa Heinonen. “Jos lapsi ei malta pysähtyä tai keskustella, voi näyttelyyn tutustua onnistuneesti myös lapselle sopivalla tavalla, vaikkapa vain ihmetellen. Monenlaiset reaktiot taiteen äärellä voivat olla mieleenjääviä.”

Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

“Opastaessani näyttelyä lapsiryhmälle, olen saattanut olla kävelemässä jonkin teoksen ohi, mutta lapset ovat esittäneet siitä kysymyksiä. Eli he ovat itse valinneet heitä kiinnostavan tarkastelun kohteen”, kertoo Heinonen. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Kholod Hawashin käsinkirjaillut teokset, joiden yhdellä hahmolla on kädessään veitsi. ”On hyvä muistaa, että joskus aikuisille vaikeat aiheet eivät välttämättä ole lapselle vaikeita.”

Heinosesta on tärkeää, ettei näyttelyä lähdetä suorittamaan, vaan edetään lapsen jaksamisen mukaan. Välillä voidaan poiketa yhdessä vaikka kahvilassa. “Väsyneenä ei näyttelysaleihin kannata lähteä.”

Poimimme ARS22-näyttelystä muutamia ehdotuksia, joiden pariin syventyä näyttelyvierailulla. ”On kuitenkin hyvä muistaa, että sinun lapsesi suosikeiksi voi näyttelystä löytyä aivan eri teokset”, sanoo Heinonen.

Taideteoksiin ei yleensä saa koskea ja niitä on hyvä tarkastella noin metrin välimatkan päästä. Mikäli teokseen saa koskea, se kerrotaan teoksen yhteydessä erikseen.

Ehdotuksia teoksiksi, joihin tutustua ARS22-näyttelyssä

Farah Al-Qasimi (2. kerros)

Nouskaa ylös näyttelytilaan johtavaa ramppia. Farah Al-Qasimin teos johdattelee teidät toisen kerroksen näyttelytiloihin. “Al-Qasimin teoksessa voitte tutkia sen yksityiskohtia ja värejä.”

Jenna Sutela: I Magma (2. kerros)

“Taiteilija on teosta tehdessään pohtinut erilaisia ajattelutapoja, esimerkiksi sitä, miten ihmiset ja koneet ajattelevat. Teokset näyttävät houkuttelevilta, mutta on hyvä muistaa, että herkullisesti hohtavia päitä ei sovi silitellä eikä niihin saa lainkaan koskea.” Teoksia kannattaa tarkastella noin metrin välimatkan päästä.

Jenna Sutela, I Magma, 2019. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Slavs & Tatars: PrayWay (2. kerros)

”Voitte riisua kengät ja istahtaa yhdessä ’lentävälle matolle’. Matolla voitte rauhoittua ja tarkkailla esimerkiksi ikkunasta avautuvaa kaupunkia.”

Pia Camil: Pot for a Latch / Ruukku vaihtuu lukkoon (2. kerros)

“Tämän teoksen kohdalla voitte pohtia mitä tuttuja esineitä siitä löytyy. Entä voisiko tällaisen teoksen toteuttaa itse?”

Pia Camil, A Pot for a Latch (Ruukku vaihtuu lukkoon), 2016. Yksityiskohta. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Laure Prouvost: From the Depth of Our Heart To the Depth of The See (3. kerros)

“Taiteilija on pohtinut teosta tehdessään eri teemoja, kuten saunaa, syntymää ja kuolemaa. Voitte esimerkiksi pohtia, mitä aisteja tätä teosta tarkasteltaessa voi käyttää.”

Sol Calero: El Autobús / Bussi (3. kerros)

“Istahtakaa bussin kyytiin ja matkustakaa yhdessä Etelä-Amerikkaan. Kuvitelkaa, että olette lomalla tai matkalla päiväkotiin tai kouluun.”

Sol Calero, El Autobús, 2019. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.

Essi Kuokkanen: Kepinkerääjä (3. kerros)

“Kuokkasen maalauksista etenkin Kepinkerääjä on inspiroinut lapsia. Taiteilija on itse sanonut, että teoksen tunnelma on hyvin moneen suuntaan tulkittavissa. Voitte kiinnittää huomiota teoksen yksityiskohtiin ja sen tunnelmaan.”

Joar Nango: Girjegumpi / Saamelainen arkkitehtuurikirjasto (3. kerros)

“Tutkikaa millaisia esineitä taiteilija Joar Nango on koonnut saamelaisen arkkitehtuurin kirjastoon. Voitte myös pohtia, millaisen kirjaston itse toteuttaisitte. Joihinkin teoksen osiin, kuten taljoihin ja kirjoihin, saa koskea.”

Andra Ursuta (3. kerros)

“Andra Ursutan teokset ovat omakuvia. Kaikki ovat joskus tehneet omakuvia itsestään. Voitte pohtia, millaiset omakuvat te voisitte toteuttaa itsestänne. Ursutan teosten kohdalla on hyvä muistaa, että ne ovat hyvin herkkiä, eikä niihin saa koskea.”

Andra Ursuţa, Impersonal Growth / I Don’t Feel at Home in the World Anymore, Right Mood Boot and Left Mood Boot, Liquid Donut, 2019, Courtesy the artist and David Zwirner. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Joel Slotte: Ritarikokelas (4. kerros)

Ritarikokelas-maalauksen kohdalla voi lapselta esimerkiksi kysyä mitä tässä teoksessa on? Kierroksillani olen pyytänyt kiinnittämään huomiota ilmeeseen, ja kysynyt mitä siitä voisi päätellä? Taiteilija on itse sanonut, että tatuoinnit, palloase ja haarniska ovat maalauksen hahmolle eräänlaisia suojakuoria. Näyttelykierroksilla lapsiryhmät ovat olleet kiinnostuneita myös Slotten siemenkotia esittävistä lasiveistoksista.”

Luis Lazaro Matos: Atlantis (4. kerros)

“Tätä teosta voitte tutkiskella yhdessä pitkäänkin. Istahtakaa lapsen kanssa esimerkiksi näyttelytilan kulmaan.”

Luís Lázaro Matos, Atlantis, 2022. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.

Donna Huanca (5. kerros)

“Viidennessä kerroksessa on useita hyvin herkkiä teoksia eli sinne astuessa kannattaa lapsi pitää lähellä. Huancan teokseen voi tutustua esimerkiksi asettumalla rauhalliseen paikkaan, ja fiilistellä siellä yhdessä tilan ääniä, tuoksuja ja tunnelmaa. Pitäkää kuitenkin etäisyyttä teoksessa olevaan hiekkaan, joka on tarkoitettu vain katsottavaksi. Viidennen kerroksen panoraamaikkunasta on myös kiva katsella maisemia sekä ympäröivää kaupunkia.”

Donna Huanca, Melanocytes/Etheric Template, 2016. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.

Suurin osa ARS22-näyttelyn teoksista sopii lapsille, mutta muutama ei ole lapsille soveltuva, tai vanhemman kannattaa ainakin ensin tutustua teokseen itse. Tällaisia ovat Anni Puolakan videot (3. kerros) sekä Tuan Andrew Nguyen videoteos (3. kerros.)

ARS22 – Eläviä kohtaamisia -näyttely tarkastelee aikamme suuria kysymyksiä ja tarinoita sekä antaa tilan yhteisille kokemuksille, elämyksille ja yhteisöllisyydelle. Mukana on teoksia 55 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä 26 eri maasta.

ARS22 Kiasmassa 8.4.-16.10.2022.

Lue lisää ARS22-näyttelystä

ARS-näyttelyyn voit kesän 2022 aikana varata oman miniopastuksen. Miniopastukset ovat varattavissa vain Kiasman kassalta.

Lue lisää miniopastuksista

Kirjoittaja:Reetta Haarajoki

Tiedottaja

D Harding, International Rock Art Red, 2022. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

ARS22-näyttelyssä kulkee okralla merkitty polku

Australialainen D Harding tuo ARS22-teoksessaan aboriginaalitaiteen pitkät perinteet tähän päivään. Teoksessa käytetty materiaali, luonnonpigmentti okra, on esihistoriallisista ajoista lähtien ollut arvostettu aines ja kauppatavara monissa kulttuureissa.

Tarkkasilmäinen ympärilleen – ja ylös päin – katsoja erottaa Kiasman aulan seinällä kolme sinistä täplää. Niitä voisi äkkiseltään luulla värimallikokeiluiksi tai maalarin telan vahinkosutaisuiksi. Jäljet ovat osa australialaisen taiteilijan D Hardingin hienovaraisesti – jopa hieman kainostellen – museon avaraan aulaan sijoittuvaa tilamaalausta.

D Harding, International Rock Art Red, 2022. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Teos merkitsee aulan ramppien alapintoja haalean okran värisinä alueina, osin läpikuultavana kuin akvarelli. Väri on luonnon pigmenttiä, joka on vedellä uutettu neljästä lampaanvillahuovasta. Nekin ovat esillä seinälle ripustettuina, kengurun ja koalan turkin värisinä. Maalatut alueet jatkuvat tummempisävyisinä pohjoispäädyn kaarevan portaikon alapinnoissa, ylöspäin pyrkien.

Väri on neljästä lampaanvillahuovasta uutettua luonnon pigmenttiä. Nekin ovat esillä seinälle ripustettuina, kengurun ja koalan turkin värisinä.

Harding ei toista maalauksissaan tyypillisimpiä aboriginaalitaiteen tyylejä, kuten pienistä pisteistä koostuvaa, hypnoottista pintakuviota. Uusimmissa fragmentaarisissa – jopa keskeneräisiltä vaikuttavissa – teoksissaan hän pyrkii mahdollisimman kauas alkuperäiskansojen taiteen kaupallistetuista stereotypioista ja niiden kirjavista maneereista.

D Harding, International Rock Art Red, 2022. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen
Taiteilija D Harding. Hän edustaa Keski-Queenslandin Bidjara-, Ghungalu- ja Garingbal-kansoja.  Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.

Heti Kiasman ARS22-näyttelyn avauduttua huhtikuussa 2022 taiteilija toteutti Pariisissa Palais de Tokyon aulaan seinämaalauksen, jossa oli okralla maalattu suurin tikkukirjaimin: INTERNATIONAL ROCK ART RED. Viimeinenkin puhtaasti maalauksellinen houkutin oli eliminoitu jo käsitetaiteen puolelle pakenevassa, ehkä hieman sarkastisessakin teoksessa.

Myös Kiasman teoksessa on luettavissa pari maalattua sanaa: GORGE ja CANYON. Ne viittaavat Queenslandin tunnettuihin kalliotaiteen luonnongallerioihin sekä Kiasman aulan solamaisesti kanjoniksi kapenevaan rakenteeseen. Hardingin maalauksen voi kokonaisuudessaan hahmottaa karttana tai okralla muistiin hahmotetulla polkuna kohti tulevaa – itse matka alkoi jo tuhansia vuosia sitten.

Lue lisää D Hardingin teoksesta Pariisin Palais de Tokyossa.

ARS22 – Eläviä kohtaamisia on nykytaiteen suurkatselmus, joka tarjoaa paikkoja kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle. ARS22 on esillä Kiasmassa 16.10.2022 asti.

Lue lisää ARS22-näyttelystä

Kirjoittaja:Jari-Pekka Vanhala

Amanuenssi

Richard Serra, Plunge, 1983. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Richard Serran monumentaalinen veistos on sukellus kesään

Sukellus-teoksen teräspinnat on harjattu ja puhdistettu huolella. Kesällä se saa vihdoin palata Kiasman pihamaalle ja Töölönlahden kulttuurilaitosten ympäristöön.

Kahdesta yli 12 tuhannen kilon painoisesta, säänkestävästä corten-teräslaatasta muodostuva monumentaalinen veistos palaa Kiasman pihamaalle kesällä 2022. Yhdysvaltaisaisen Richard Serran (s. 1939) veistos Sukellus (Plunge, 1983) kuuluu Kiasman Kouri-kokoelmaan, joka on museon kansainvälisen kokoelman ydin.

Museon remontin aikana kaksiosaiselle Sukellus-veistokselle on tehty huolellinen konservointityö. Teoksen teräspinnat on harjattu ja puhdistettu konservaattori Olli Perin toimesta. Lisäksi painavien, hieman kallistettuun asentoon asemoitujen veistosten perustukset on rakennettu uudelleen.

Richard Serra, Sukellus, 1983. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Serran veistos kiinnittää huomion taidemuseon remontin alta kuoriutuneeseen ja uusittuun piha-alueeseen, joka rajautuu Töölönlahden kulttuurilaitosten ympäristöön. Materiaalinsa kautta teos resonoi myös sijoituspaikkansa aiemman teollisen historian kanssa vanhan satamaradan varressa.

1960-luvun alkupuolella Yalen yliopistossa kuvataidetta opiskellut Richard Serra on tullut tunnetuksi suurimittakaavaisen ja paikkasidonnaisen veistotaiteen uranuurtajana. Serran kookkaat teräsveistokset valtaavat tilan ja haastavat katsojan pohtimaan oman kehonsa suhdetta sekä museon sisätilaan, että veistosta ympäröivään maisemaan. Veistokset myös kannustavat katsojaa liikkumaan niiden sisällä ja ympärillä. Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmiin kuuluu kaikkiaan kymmenen Richard Serran teosta, joista viisi on kookkaita teräsveistoksia.

Richard Serran Sukellus-teos oli edellisen kerran esillä Kiasman pihamaalla vuosituhannen vaihteessa.

Lue lisää Kiasman kokoelmista

Kirjoittaja:Kati Kivinen

Intendentti

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kaikki uutiset ja blogit

Samson Kambalu courtesy on the artist

ARS22-teos Hiltusen tasavalta syntyi Helsingissä Sibeliuksen jalanjäljillä

Taiteilija Samson Kambalu nosti Eila Hiltusen ensimmäisen luonnoksen Sibelius-monumentiksi osaksi installaatiotaan. Taiteilija ajattelee luonnoksen olevan monen kolonialismin jälkeisen julkisen monumentin tyylisukulainen kotimanterellaan Afrikassa.

Ylösalaisin käännetty metalliputkiluomus näyttäytyy linnunpesänä, jota kuvassa edestakaisin tikittävä taiteilija lintuemon tavoin hoitaa. Näkymä on Samson Kambalun Sibelius-monumentilla kuvatulta videolta.

Malawilaissyntyinen brittitaiteilija Kambalu vietti elokuussa 2021 Helsingissä muutamia päiviä kuvaamassa performanssivideoitaan ARS22-näyttelyä varten. Taiteilija vieraili ihailemansa säveltäjämestari Sibeliuksen jalanjäljillä muun muassa Järvenpään Ainolassa. Sibeliuksen jäljillä kuvatut lyhytvideot ovat nyt nähtävillä Kiasmassa Kambalun tilateoksessa Hiltusen tasavalta.

Idea kuvitteellisesta tasavallasta monumentteineen ja lippuvariaatioineen sai syntynsä, kun taiteilija huomasi Ainola-opaskirjassa kuvan kuvanveistäjä Eila Hiltusen (1922-2003) hitsaamasta ensimmäisestä ehdotuksesta säveltäjän muistomerkiksi. Se on lopullista teräspitsiversiota pelkistetympi, neljän jalan kannattelema tiiviisti pakattu putkirykelmä.

Kuinka sattuikaan, pienoismalli löytyi Kansallisgallerian kokoelmista. Kambalu yhdisti luonnoksen mielessään tyylisukulaiseksi monille kolonialismin jälkeisille moderneille julkisille monumenteille kotimanterellaan Afrikassa.

Samson Kambalu, Hiltunen Republic, 2022. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Hiltusen pienoismalli on vuodelta 1961. Samana vuonna järjestettiin ensimmäinen Ars-näyttely, johon myös Hiltunen osallistui. Nyt, 61 vuotta myöhemmin, hän palaa hetkeksi aikalaistaiteen ytimeen Ars-näyttelyn myötä malawilaisen taiteilijan hänelle omistamassa moniosaisessa installaatiossa.

Viime aikoina Kambalu on joutunut Hiltusen Sibeliuksen lisäksi perehtymään monumenttitaiteen olemukseen voitettuaan brittiläisen Fourth Plinth -veistoskilpailun. Teos, joka koostuu kahdesta pronssisesta mieshahmosta, tullaan toteuttamaan Lontoon Trafalgar Squarelle loppuvuodesta 2022. Samoihin aikoihin, marraskuun lopulla tulee kuluneeksi 100-vuotta Sibelius-monumentin luojan syntymästä. Sattumalta, Kambalu viettää syntymäpäiväänsä myös marraskuussa, päivä Eila Hiltusen jälkeen – kauan eläkööt Hiltusen tasavalta ja sen presidentti Samson!

Lue lisää ARS22-näyttelystä

ARS22 Kiasmassa 8.4.–16.10.2022

Kirjoittaja:Jari-Pekka Vanhala

Amanuenssi

Alexandra Pirici, Delicate Instruments of Engagement, 2017, National Dance Center, Sala Omnia. Kuva: Alina Usurelu.

ARS-liveohjelmistossa tarkastellaan äärioikeistopoliitikkojen toimia ja vaihdetaan henkilökohtaisia tarinoita falafeleihin

Nykytaiteen suurkatselmus ARS22 tarjoaa runsaan ohjelmiston esitystaidetta, jota nähdään näyttelytiloissa sekä vihdoin remontin jälkeen avautuneen Kiasma-teatterin lavalla. Kesäkuussa ARS-live kietoutuu yhteen myös URB-festivaalin kanssa.

Kiasma-teatterissa ja museon näyttelytiloissa nähtävä ARS-liveohjelmisto sisältää taidetta performanssista nykytanssiin. Esityksissä raja-aidat eri taidemuotojen välillä hälvenevät ja lavalla nähdään myös elementtejä kuvataiteesta.

Kesäkuussa ARS22 sulautuu yhteen aina vuodesta 2000 järjestetyn URB-festivaalin kanssa. URB esittelee jatkuvasti muuttuvan kaupunki- ja nuorisokulttuurin vaikutusta nykytaiteen eri muotoihin.

Norjassa kohauttanut dokumentaarinen taideteos nähdään Kiasma-teatterin lavalla

Oslossa vuonna 2019 ensi-iltansa saanut Ways of Seeing käsittelee nykyhetken polttavia kysymyksiä, kuten äärioikeistolaista politiikkaa ja rasismia. Teos sai runsaasti mediahuomiota ja laajensi rasismia koskevaa yhteiskunnallista keskustelua Norjassa.

Performanssissa Hanan B. matkustaa Ranskasta Norjaan vain huomatakseen, että Jean-Marie Le Penin ja Kansallisen rintaman agenda on juurtunut syvälle myös pohjoiseen. Oslossa hän tapaa Sara B:n, joka 1980-luvulla pakeni Saddam Husseinin kurdeja vastaan käymää sotaa Norjaan.

Hanan Benammar, Ways of seeing, Black Box. Kuva: Leif Gabrielsen.

Hanan Benammar, Sara Baban ja Pia Maria Roll kartoittavat teoksessa verkostoja, jotka voimistavat norjalaisen yhteiskunnan rasistisuutta. Tämä verkosto ulottuu aina maan äärioikeistolaiseen hallitukseen. Teoksen ja sen laukaiseman tapahtumaketjun käsittely johti Norjassa aina poliisitutkintoihin asti.

Esitys on mahdollista nähdä Kiasma-teatterin näyttämöllä ainoastaan lauantaina 18.6.

Elävää taidetta museon näyttelytiloissa

Rembrandtin maalaus Euroopan ryöstö, Salvador Allenden viimeinen puhe, George Michaelin hitti Freedom ’90, Google-hakukone ja John Travolta -meemi ovat kaikki Alexandra Piricin teoksen elementtejä. Internet-meemien, popkulttuurin kuuluisien ilmentymien, kuvien, tilanteiden ja poliittisten puheiden kautta taiteilija kertoo taiteen ja politiikan historiaa.

Piricin konseptoima ja ohjaama Delicate Instruments of Engagement -performanssi nähdään museon kolmannen kerroksen näyttelytiloissa. Esityksellä ei ole varsinaista alkua tai loppua, ja sitä saa seurata niin kauan kuin haluaa.

Pirici on yksi tämän hetken keskeisimpiä esitystaiteiteilijoita nykytaidekentällä. Tämä on siis mainio tilaisuus nähdä maailmalla museoita ja nykytaiteen biennaaleja kiertävän tekijän esitys.

Neljännen kerroksen Kontti-tilassa nähdään puolestaan Invisible dancing -teos, jonka taustalla on tanssija ja koreografi sekä valovoimainen esiintyjä Mira Kautto. Rautainen tanssin ammattilainen haluaa työssään purkaa omia työskentytapojaan ja tanssin tekniikkaa yhdessä muun työryhmän kanssa. Teoksessa tanssii myös Ella Skoikka.

Yhdessä tanssijoiden kanssa näyttämöllä nähdään helsinkiläisen kuvataiteilija Roy Boswellin teoksia. Boswell on kuvanveistäjä, jonka työ perustuu vahvasti esitystaiteeseen, musiikkiin ja ääneen.

Kesäkuussa ARS22 ja URB-festivaali sulautuvat yhdeksi

Osana 23. kertaa järjestettävää kaupunkitaiteen ja -kulttuurin URB-festivaalia nähdään myös ARS Live teoksia.

Amanda Piñan Frontera I Border – a Living Monument -tanssiesitys on kunnianosoitus sille rohkeudelle ja sinnikkyydelle, mitä rajoja ylittävillä ihmisillä on. Teos on syntynyt tiiviissä yhteistyössä USA:n ja Meksikon rajamailla Matamorossa asuvien meksikolaisnuorten kanssa. Hip hop -kulttuuri, siirtomaavallan aikaiset tarinat, alkuperäiskansojen tavat ja mystiikka kietoutuvat teoksessa yhteen.

Amanda Pina, Frontera I Border, 2021. Kuva: Dajana Lothert.

Teoksessa keskeisessä osassa on latinalaisamerikkalaisilta alkuperäisasukkailta kaapattu ja uudelleen nimetty tanssi Danza de moros y cristianos, joka toimi rasistisena ja kansaa jakavana välineenä. Tanssi on sittemmin saanut uuden muodon ja merkityksen vastarinnan symbolina vaikeissa olosuhteissa elävien meksikolaisnuorten toimesta. Piña käyttää siitä nimitystä Danza de Matamoros.

URB-festivaalin ohjelmistoon kuuluu myös Dafna Maimonin osallistava performanssi Orient Express Yourself, jossa henkilökohtaisesta tulee jaettua. Teoksessa falafel-annoksen voi ostaa henkilökohtaisella kokemuksella perhesuhteista tai patriarkaalisesta yhteiskunnasta. Innoittajana on Maimonin perheen perustama Helsingin ensimmäinen kebab- ja falafel-ravintola Orient Express, joka avattiin vuonna 1985 kauppakeskus Forumissa.

Esityksen kautta muodostuva yhteisö voi olla voimauttava. Samalla se kuitenkin korostaa henkilökohtaisen kaupallistamista yhtenä kapitalismin strategiana kokemus- ja tavaramarkkinoilla.

Dafna Maimon, Orient Express: Falafel Interval, 2017. Kuva: Joe Clark.

SERAFINE1369 on Lontoossa asuva taiteilija, tanssija, kirjailija ja fasilitaattori Jamila Johnson-Small. SERAFINE1369:n teos I I I (something flat, something cosmic, something endless) Kiasma-teatterissa on yhdessä koettu hetki, jolla ei ole alkua eikä loppua. Taiteilijalle tanssi on olemisen tapana sekä intiimiä että poliittista. Osan teosta muodostavat voimakkaat valot, äänet ja savu.

Sisään esitykseen pääsee museolipulla ja esityksen aikana ovet ovat auki ja tilaan ja tilasta pois saa liikkua vapaasti.

Juttuun on haastateltu Kiasma-teatterin vastaavaa tuottajaa Jonna Strandbergia.

Tutustu Kiasman ohjelmakalenteriin ja osta liput esityksiin

ARS22 – Eläviä kohtaamisia Kiasmassa 8.4.-16.10.2022

Kirjoittaja:Reetta Haarajoki

Tiedottaja

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kaikki uutiset ja blogit

Tunnistatko mistä näissä teoksissa on kyse? Tee testi!

ARS22-näyttelyn nykytaideteoksissa vilahtelee usein jopa antiikin ajoilta tuttuja symboleita. Ne auttavat katsojaa tulkitsemaan teoksia. Tunnistatko, mistä teoksissa on kyse?

Kaksi henkilöä valkoista taustaa vasten.

Anna Maria Häkkinen, Saara Töyrylä, Erno Aaltonen: Monuments. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Monuments-tanssiteoksessa painin voima yhdistyy hidastetun liikkeen herkkyyteen

Anna Maria Häkkisen yhdessä työryhmän kanssa koreografioima Monuments on kosketuksen voimaan pohjautuva tanssiduetto. Sen liikekieli on saanut vaikutteita painin maailmasta. Tanssiteoksen erilaisten osioiden välillä tunnelma muuttuu aina liikkeen tahdin, valaistuksen ja äänimaailman mukana. Teos on osa ARS22-näyttelyn liveohjelmistoa.

Kaksi ihmistä, tatami, hämyisä huone, intensiivinen musiikki ja sitäkin intensiivisempi ote. Saavun katsomaan Monuments-tanssiteoksen harjoituksia. Teos alkaa pystypainia muistuttavasta asennosta esiintyjien nojatessa toisiinsa. Kaikessa pysähtyneisyydessään teos imaisee mukaansa ja saa melkein pidättämään hengitystä – mitä tapahtuukaan seuraavaksi?

Tunnelma tiivistyy ja esiintyjät alkavat kiertää hitaasti kehää. Musiikki voimistaa kahden esiintyjän kosketusta sitoen heitä tiukempaan puristusotteeseen. Tässä teoksessa musiikki ja liike eivät kilpaile keskenään, vaan ne sointuvat kauniisti yhteen.

Hidastetun liikkeen aikana odotan vauhdikkaan äkkiliikkeen säpsäyttävän tai liikkeen rytmin kiihtyvän. Miksi? Ehkä hidastus onkin se, mitä tarvitsemme pikakelauksen sijaan. Kun nykymaailmassa olemme tottuneet itse määräämään tahdin, ja saamaan vastauksen salamaakin nopeammin lähes kaikkeen haluamaamme. Live-taiteessa pikakelausnappulaa ei ole tarjolla, ja hyvä niin.

Kaksi naisoletettua tanssijaa pitelee toisiaan käsivarsista ja painaa päitään yhteen.
Anna Maria Häkkinen, Saara Töyrylä, Erno Aaltonen: Monuments. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Valaistus vaihtuu performanssin aikana aina painiottelumaisesta valokeilasta tunnelmallisiin värivaloihin. Valot tekevät asennoista kuin veistoksia. Osana esitystä toimii myös liikuteltavat valopalikat, jotka muodostavat erilaisia reittejä ja rajoja.

Pohdin liikkeen ja asetelmien ristiriitaisuutta. Eikö painin pitäisi olla kahden henkilön kamppailu voitosta? Nyt puristusote ei vie osapuolia etäämmäksi, vaan pikemminkin lähentää heitä. Asetelmat muistuttavat vuoroin kamppailua, vuoroin hoivaamista. Välillä kädet tarttuvat toisiinsa sovun symbolina. Kuin painielementti katoaisi aina hetkeksi – ja sitten taas palaisi.

Otteet tiivistyvät, mutkistuvat ja madaltuvat. Musiikin antaessa liikkeelle tilaa kuulen vain tatamin narinan. Esiintyjät liikkuvat kuin olisivat solmussa toistensa kehoissa. Mutta pyrkivätkö solmut avautumaan? Mitä tämä kosketuksen kamppailu haluaakaan kertoa?

Teoksessa liike toimii sanattomana vuoropuheluna, jossa esiintyjien välinen dynamiikka on kiinnostavaa seurattavaa. Ehkä tämä teos antaa hyvän muistutuksen ihmisyydestä. Kuinka kaiken voiman ja kamppailun keskellä olemme haavoittuvaisia ja tuntevia yksilöitä.

Tanssiteos saa näyttelytilan eloon sen tapahtuessa Kiasman neljännessä kerroksessa. Esitykseen voi saapua ja poistua vapaasti, tai sen voi katsoa kokonaan. Varoituksen sana – se voi tempaista mukaansa!

Lue lisää Monuments-teoksesta ja osta liput

Elsa Mäklin
Viestinnän ja yleisötyön harjoittelija

Kuva: Kansallisgalleria / Iisa Smeds.

Empatian oppitunnilla eläydytään katkaravun kohtaloon

Eva Koťátkován ARS22-teoksessa yleisö pääsee osallistumaan empatian oppitunneille, joilla eläydytään toisten lajien maailmaan. Oppitunneilla keskustellaan taiteilijan kirjoittamien vaihtuvien tarinoiden pohjalta. Eläytymistä helpottavat kiehtovat asut, joihin sonnustaudutaan työpajan ajaksi.

Kun astelemme kohti luokkahuonetta, toivottaa katkarapu ovella osallistujat tervetulleiksi. Saamme ohjeistukseksi valita itseä miellyttävät vieraan eliölajin asut päälle puettaviksi, istuutua alas ja ottaa mukava asento. Nyt on myös teokseen, eli asusteisiin, koskeminen sallittua!

Sitten vain odotetaan seikkailua empatian ihmeelliseen maailmaan. Pieni huvitus mitä hauskemmista asuista alkaa vaihtua nopeasti keskittyneisiin ilmeisiin, kun tarinan ensimmäiset sanat kantautuvat korviimme.

”Olen katkarapu, minut on upotettu kattilaan, jossa vesi alkaa juuri kiehua. Täällä on myös rapu ja hummeri, emme tunne toisiamme, ei tässä ehdi esittäytyä.”

Muina hämähäkkeinä, merenneitoina, mustekaloina, pensaina ja ötököinä saamme tehtäväksemme pohtia katkaravun elävältäkeittämistarinan aiheuttamia tuntemuksia. Ensimmäisenä mieleen juolahtavat ravintoloiden hummerialtaat, joissa hummerit viettävät autuaan tietämättöminä viimeisiä elossaolon tuntejaan.

Eva Koťátková: Mitä kilpikonna tuntee kuorensa läpi: lajienvälinen kiertokoulu, 2022. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.

Samalla keskustelu ajautuu rapujuhliin – kuinka raakaa ja irvokasta onkaan juhlia juuri elävältä keitettyjen rapujen ruhoja riepotellen ja lauluja laulellen! Tarvitaanko koko kansan tuntema katkarapumaskotti luomaan näille otuksille samaistumispintaa? Tämä työpaja ainakin osoittaa sen, kuinka huumorille löytyy myös sijaa empatian harjoittamisessa.

”Keitä kunnes katkarapujen ruhoja alkaa nousta keitinveden pinnalle. Keittoaikaa ei voi ilmoittaa tarkasti, seuraa tilannetta.”

Keskustelussa nousee pian esille, miksi juuri mereneläviä kohtaan ihmisen on niin vaikea tuntea empatiaa. Sulkeeko ravun kova kuori pois hellien silitysten mukana myös lempeät tunteet? Kokonaisten sikojen ruhot pöydässä aiheuttaisivat taatusti enemmän inhottavia tuntemuksia kuin ruotsinlaivojen rapukeko sitruunaviipaleilla koristeltuna. Ehkä veden pinnan alle on vain yksinkertaisen vaikea nähdä. Liian kaukana omasta maaperästämme, nahastamme.

Keskustelun edetessä alamme huomata tällä lajienvälisellä empatiakeskustelulla yhteyttä myös ajankohtaisiin teemoihin, nimittäin sotaan ja sen aiheuttamaan pakolaisvirtaan suhtautumiseen. Ihminen tuntee helpommin empatiaa, mitä lähempänä sen kohde on.

”Tunnen kipua siinä missä sinäkin. Olen katkarapu, haudun uudessa kattilassasi, vaikka tiedät, että minuun sattuu.”

Herää tuntemuksia aina lempeydestä turhautumiseen. Mutta nyt on aika palata takaisin vedenpinnan yläpuolelle.

Vaikka tämä luokkahuone on vain kankaalla erotettu tila muusta näyttelytilasta, onnistui uuteen maailmaan uppoutuminen ja toisen asemaan asettuminen hyvin. Myös näyttelyn alaotsikko ”Eläviä kohtaamisia” toteutui meidän kohdatessa oppitunnin äärellä – onneksi elävinä.

ARS22-näyttelykokonaisuus muistuttaa, että yksilöllisyyden perustana ovat lopulta kaikille yhteiset elämisen ehdot. Niin tekee myös tämä teos palauttaessaan mieleen, kuinka me elävät olennot ja oliot hengitämme lopulta samaa ilmaa.

Empatian oppitunnit Eva Koťátkován teoksessa

Havainnot keskusteluista on otettu henkilökunnalle toteutetusta työpajasta. Empatian oppitunteja ei taltioida. Tilassa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita, ja keskusteluun voi osallistua sen verran, kuin itse haluaa.

Ilmoittaudu Empatian oppitunneille tästä

Empatian oppitunnit järjestetään Eva Koťátkován Mitä kilpikonna tuntee kuorensa läpi: lajienvälinen kiertokoulu -teoksessa.

Koťátkován teos on Kansallisgallerian Kiasman ja Uumajan Bildmuseetin tilausteos. Teoksen toteutusta on tukenut The Swedish Finnish Cultural Foundation. Teos on osa ARS22-näyttelyä, joka on esillä Kiasmassa 8.4.–16.10.2022.

Lue lisää ARS22-näyttelystä

Elsa Mäklin
Viestinnän ja yleisötyön harjoittelija

Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Kiasma on Helsinki Pride 2022 -viikon päätapahtumapaikka Pride House

Yhdenvertaisuutta juhliva Helsinki Pride -viikko järjestetään jälleen 27.6.–3.7.2022. Tänä vuonna Kiasma on ylpeästi Helsinki Pride House eli Helsinki Pride 2022 -viikon päätapahtumapaikka.

Helsinki Pride -viikon aikan Pride Housessa järjestetään muun muassa erilaisia keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja työpajoja. Tapahtumat järjestetään Kiasman ensimmäisessä kerroksessa, ja niihin on kaikilla osallistujilla vapaa pääsy. Pride Housesta löytyvät myös Pride Info & Shop.

Prideviikon teema on “Kohtaamisia”, jolla halutaan tuoda esiin Helsinki Pride -tapahtuman perustehtävää: ihmisten kohtaamisen mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista näiden kohtaamisten kautta. Yhteisöllisyys on yksi Helsinki Priden tärkeimmistä arvoista. Toiminnan tavoitteena on luoda puitteet yhteisön ja yhteisöllisyyden rakentamiseen ja tukea sitä, että ihminen uskaltaa kohdata myös omat, tiedostamattomat ennakkoluulonsa.

Helsinki Pride aloittaa ensimmäistä kertaa kuukauden mittaisen juhlinnan 1.6.2022. Yli 100 ohjelmanumeroa pitävät sisällään keskustelutilaisuuksia, työpajoja, vertaistukitapaamisia, näyttelyitä sekä bileitä. Helsinki Pride -tapahtuma huipentuu 2.7.2022 järjestettävään Pridekulkueeseen ja puistopiknikkiin. Vuoden 2022 virallista ohjelmaa ovat mukana järjestämässä kymmenet yhteisökumppanit, viralliset kumppanit sekä yksityiset ohjelmajärjestäjät.

Helsinki Pride -yhteisö on ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö joka tekee monipuolista sosiaali- ja nuorisotyötä, tarjoaa koulutus- ja konsultointipalveluita sekä järjestää ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma Helsinki Pride -viikon edistääkseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja hyvinvointia.

Tarkempi Helsinki Pride 2022 -viikon ohjelmisto julkaistaan Kiasman ja Helsinki Priden -verkkosivuilla 1.6.2022.

Anna Estarriola: Koe-esiintyminen iäisyyttä varten, 2022. Toteutettu AVEKin tuella. Courtesy of the artist. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Anna Estarriolan teoksessa kykykilpaillaan paikasta iäisyydessä

ARS22-näyttelyssä esillä oleva Anna Estarriolan ”Haastattelu – Koe-esiintyminen iäisyyttä varten” on teos, jonka muoto on katsojalle helposti tunnistettava: television kykykilpailusta tuttuun tapaan siinä kohtaavat tuomaristo ja kandidaatti. Keskustelu on kuitenkin kaikkea muuta kuin tuttua.

Kun ehdokas ilmestyy ruudulle haastattelu voi alkaa: Vanhempi rouva on innoissaan mahdollisuudesta päästä koe-esiintymiseen, mutta ei oikein ole kaikista muodollisuuksista perillä. Lomakkeet unohtuivat ja kysymyksetkin hän taitaa ymmärtää omalla tavallaan. Mutta mitäpä ei ihminen tekisi tällaisen upean tilaisuuden eteen! 

Toisaalta juryllakin on hakemista roolissan. Pitäisi kuulostaa terävältä ja selvittää juurta jaksaen onko kandidaatista iäisyyteen. Mutta miten? Sitä paitsi, nämä asiat ovat vaikeita. Erityisesti jos sattuu olemaan vaikkapa luu tai toukka, eikä ihan muista, miten yleensä kysytään, kun kysytään, mitä ottaisit mukaan autiolle…no jonnekin. 

Teoksen katsoja voi pohtia, mitä keskustelussa oikein yritetään selvittää. Asetelma on tunnistettava, mutta koko juttu tuntuu heti lähtevän oudoille kierroksille. Kuka tai mitkä oikein ristikuulustelevat kandidaattia? Entä millä kriteereillä häntä arvioidaan?  

Anna Estarriolan ARS22-näyttelyyn komissioitu Haastattelu: Koe-esiintyminen iäisyyttä varten on teos, jonka muoto viittaa median lukuisiin kykykilpailuihin ja pakkomielteeseen julkisuudesta. Teos tuntuu myös viittaavaan taiteen kokemiseen itseensä: tässähän yritetään tehdä lähtemätön vaikutus! Juryn oudot hahmot muistuttavat siitä, miten elämämme kietoutuu yhteen eri materiaalisuuksien ja olentojen kanssa. Me elämme ja hengitämme yhdessä erilaisten mikrobien ja eläinten kanssa. Kehomme kohdatessa sairautta, lääketiede pidentää ikää.  

Entä mikä lopulta pettää, kun elämä päättyy? Ja mitä sitten tapahtuu? Haastattelun lopussa kandidaatti kertoo valmistaneensa juryn arvioitavaksi laulun. Se jää korvamatona soimaan: “Let me stay with you / If I am gone”.  Monimerkityksellinen teos saa ajattelemaan kuolemaa ja menetystä. Sen avaama outo maailma tyrkkii myös huomaamaan, että on muistettava elää. 

Anna Estarriolan Haastattelu – Koe-esiintyminen iäisyyttä varten on esillä Kiasman Mediateekissa 4.9.2022 saakka. ARS22 – Eläviä kohtaamisia on nykytaiteen suurkatselmus, joka tarjoaa paikkoja kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle

Tutustu ARS22-näyttelyyn

Kirjoittaja:Saara Hacklin

Amanuenssi (kokoelmat)