29.07.1999 – 19.09.1999
Insomnia oli Konttiin luotu installaatiomainen teknoklubi. Se esitteli teknokulttuurin visuaalisuutta, flaijereita, levynkansia ja typografiaa. Teknon äänimaailma materialisoitiin ääniveistoksiksi. Installaation toteutti taiteilija Asko Sutinen, teoreettisesta ja filosofisesta aineistosta vastasi Sam Inkinen.
18.06.1999 – 29.08.1999
Markus Heikkerö oli 1960-luvun suomalaisen undergroundin keskeisiä kuvataiteilijoita, joka toimi myös rock-yhtye Sleepy Sleepersin vokalistina. 1980-luvulla hän keskittyi levynkansien tekoon ja 1990-luvulla maalaukseen. Hänen kuvamaailmansa on hengeltään surrealismiin tai science fictioniin viittaava.
18.06.1999 – 28.10.1999
Kansainvälisessä Kiasma-kokoelmassa oli tuolloin 61 teosta 38 taiteilijalta, joista näyttely esitteli suurimman osan Ripustus rakennettiin keskeisten taidesuuntausten ympärille.
11.06.1999 – 09.07.1999
Taiteidenvälisessä AWE-projektissa tarkasteltiin esteettisen kokemuksen luonnetta osana ihmisen ja maailman vuorovaikutusta taiteen ja teorian keinoin. Tutkimusprojektiin osallistuivat mediataiteilija Marikki Hakola, korutaiteilija Petteri Ikonen, pianisti/säveltäjä Juha Ojala, taidepedagogi Tarja Trygg ja maalari Jan-Kenneth Weckman.
27.05.1999 – 18.07.1999
Luc Courchesne heijasti Konttiin kesäisen puiston, joka muodostui neljälle seinälle projisoidusta suuresta maisemasta. Virtuaalisessa maisemassa perhe oli piknikillä yhdessä katsojan kanssa. Teos johdatti katsojaa tilaan virtuaali- ja reaalimaailman ihmisten välille syntyvän suhteen luonteesta riippuen.
22.05.1999 – 26.09.1999
Petri Kemppinen ja Harto Hänninen kokosivat uutta suomalaista sarjakuvaa esittelevän näyttelyn, jossa oli mukana sekä tunnettuja tekijöitä, kuten Matti Hagelberg, Julia Vuori ja Rosse Gylling & Sillantaus, että aivan uusia piirtäjiä. Näyttelyn yhteydessä pohdittiin myös sarjakuvan asemaa nykykulttuurissa.
18.05.1999 – 20.05.1999
Irma Optimistin performanssi Private Pythagoras Kiasma-teatterissa.
07.05.1999 – 08.05.1999
Needcompany oli visuaalisen nykyteatterin ryhmä Belgiasta.
02.05.1999 – 06.05.1999
Ilari Nummi ja työryhmä tuovat esille Kiasma-teatteriin kätkeytyviä mahdollisuuksia esityksessä ja tilateoksessa ”Juopunut Pursi”.
23.04.1999 – 23.04.1999
Studien über Hysterie (1991) on tutkielma hysteriasta ja yksi suomalaisen tanssin kiistellyimmistä teoksista.
17.04.1999 – 25.05.1999
Amerikkalaistaiteilijan retrospektiivi esitteli taiteilijan tuotantoa vuodesta 1969 nykypäivään. Wegmanin ilmaisussa kohtaavat eri välineet; maalaus, piirustus, valokuva, video ja elokuva. Hän kyseenalaistaa tuotannossaan modernismin tarkat säännöt ja näkemisen konventiot.
09.04.1999 – 10.04.1999
Reijo Kelan, Heikki Laitisen ja Kimmo Pohjosen Lumituli oli kokeneen kolmikon konsertti, jonka teemana oli ”55 minuuttia miehisyydestä”.
09.04.1999 – 06.06.1999
Cildo Meireles on eräs Brasilian tunnetuimpia nykytaiteilijoita. Hänen taiteensa keinot ovat peräisin käsitetaiteesta, mutta hän käyttää niitä poliittisten epäkohtien, vallan ja sorron julmuuksien paljastamiseksi. Studio K:ssa esillä ollut installaatio oli taiteilijan ensiesiintyminen Suomessa
25.03.1999 – 16.05.1999
Pertti Kekaraisen videoinstallaatiossa liikkuvat, tietokoneohjatut projektorit välittivät liikkuvaa kuvaa. Teoksen aikaansaamilla mielikuvilla ja tarinalla oli yhteyksiä elokuvailmaisuun ja kerronnallisuuteen. Hallitun sattumanvaraisuuden vastapainona toimi installaation veistoksellinen ja tiukan harkittu muoto.
18.03.1999 – 26.05.1999
Projektitilassa Petri Hytönen valmisteli näyttelyään, näyttely toteutettiin 9.4.-26.5.
27.02.1999 – 28.03.1999
Maus ja Orlovskin väljästi Hamletiin pohjautuvaa käsikirjoituskehystä käyttänyt prosessityöskentely pakotti etsimään uusia työskentelytapoja: käsikirjoituskehys toimi eräänlaisena värityskirjana, jota työryhmä harjoitus- ja esitysprosessin aikana täytti.
13.02.1999 – 09.05.1999
Jukka Mäkelän taiteelle luonteenomaista on jatkuva, orgaaninen muutostila, jossa merkki vaihtuu maalaukselliseksi eleeksi, ele merkiksi ja uudelleen eleeksi. Maisema on ollut hänen taiteensa ylivoimaisesti hallitsevin aihe.
05.02.1999 – 09.05.1999
Teosvalinnoilla haluttiin viitata Puheenvuoroja-näyttelyn teoksiin ja aiheisiin, toistuvina teemoina olivat kodin interiööri ja yksityisyys. Jokaisen Printti-gallerian huoneeseen rakentui tilateos, joka muodosti oman intiimin ja herkän tunnelmansa. Esillä oli Marjatta Ojan, Johanna Vuoksenmaan ja Marja Kanervon teoksia.
29.01.1999 – 31.01.1999
Multimediaseikkailu miesten ja miehisyyden maailmaan.
29.01.1999 – 28.03.1999
Anssi Törrösen maalauksissa katsoja kohtaa toisaalta kolossaalisen pinnan ja toisaalta intiimin aiheen. Arvoitukselliset hahmot liikkuvat tunnistettavuuden rajoilla, ja aiheeksi tuntuu nousevan itse katsominen.
27.01.1999 – 23.05.1999
Tilassa esiteltiin yleisölle tuoreeltaan Kiasman viimeisimpiä hankintoja. Ensimmäisenä vuorossa oli Markus Copperin jättimäinen valas Archangel of Seven Seas.
21.01.1999 – 28.03.1999
Simo Alitalon ja Nigel Helyerin lähtökohtana oli eurooppalaisten imperiumien laajentuminen Tyynen meren saarille. Heidän luomansa soiva, äänellinen kartasto tarkasteli kriittisesti kolonialismin historiaa ja maailmojen yhteentörmäystä. Installaation lisäksi teos toteutettiin verkko- ja radioteoksina.
12.12.1998 – 13.12.1998
Sanna Kekäläisen koreografia Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen opiskelijoille.
26.11.1998 – 27.11.1998
Koreografi Jérôme Belille ihmiskeho on inhimillisen informaation kantaja, joka rakentuu kielen ja yhteisön koodien kautta. Hänen liikekielensä etsii ilmaisun nollapistettä, ja uudet merkitykset piirtyivät esityksessä huulipuikolla tai liidulla neljän tanssijan ihoon ja näyttämölle.
20.11.1998 – 21.11.1998
”Pori” on musiikki-/elokuvaesitys, joka esittää yhden tulkinnan Porin kaupungin historiasta. Teos sisältää livemusiikkia ja 3x16mm filmiprojisoinnin.
20.11.1998 – 17.01.1999
Belgialainen kuraattori Bart de Baere ja norjalainen taiteilija Bjarne Melgaard suunnittelivat näyttelyn yhteistyöss ä tavoitteenaan sekä tilan luonnetta että esittämistilannetta laajemmin analysoiva kokonaisuus.
Siirry Kiasman etusivulle