07.12.2002 – 05.01.2003
Oopperaa, elokuvataidetta ja multimediaa yhdistävän kokonaistaideteoksen ankkurina oli Claude Debussyn keskeneräiseksi jäänyt ooppera La chute de la maison Usher. Koreografi Tomi Paasosen ohjaaman esityksen maailma visualisoitiin Edgar Allan Poen novellin The Fall of the House Usher pohjalta.
04.12.2002 – 08.02.2003
Related Legs (Yokohama Dandelions) Kontti 8.2. saakka Sveitsiläinen Pipilotti Rist ei pyri teoksillaan kertomaan todellisuudesta, vaan keskeistä on tunteiden ja tunnelmien, alitajunnan ja muistojen herättäminen. Related Legs (Yokohama Dandelions) -teoksessa katsoja liikkuu keskellä kuvia, jotka on yhdistetty unenomaisiin ääniin, nauruun ja rytmeihin.
22.11.2002 – 02.02.2003
Teksti täyttää laajoja pintoja Boris Gerretsin piirroksissa. Kauempaa katsottuna sanat sulautuvat pinnaksi abstraktien piirustusten tavoin; teksti alkaa hahmottua vasta aivan teoksen viereen siirryttäessä, mutta silloin kokonaisuus katoaa.
21.11.2002 – 24.11.2002
Festivaalin yhteydessä yleisöllä oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä kurkistamaan Erkki Kurenniemen maailmaan – nuoremman polven näkemänä.
08.11.2002 – 09.11.2002
Sol Picón sooloteos valloitti dynaamisuudellaan ja hauskuudellaan. Picón tavoitteena oli selvitä esityksestä vahingoittumattomana. Hän muunsi kohtaamansa esteet kiihkeäksi, huumoria täynnä olevaksi peliksi. Nopeasti edenneiden kohtausten punaisena lankana olivat pelko ja vaara.
08.11.2002 – 05.01.2003
Thiller on toinen osa Salla Tykän lyhytelokuvatrilogiasta. Elokuva kuvaa murrosikäisen tytön kehittymistä kohti aikuisuutta, seksuaalisuuden heräämistä ja siitä kumpuavia jännitteitä. Elokuvassa ei ole lainkaan dialogia, voimakas tunnelataus syntyy maalauksellisten kuvien ja piinaavan musiikin välisestä ristiriidasta.
06.11.2002 – 07.11.2002
Ohjaaja Konstantin Mishinin esitys oli eriskummallinen rakkauslaulu kymmenen vuoden elämän jälkeen. Vauhdikas liiketeatteri yhdisti venäläisen teatterin absurdin perinteen nykytanssiin.
25.10.2002 – 26.10.2002
Inka Välipakka tarkasteli performanssiluennollaan naisen tanssimisen ja esittämisen kulttuurisia merkityksiä. Esityksen ja samalla Välipakan väitöskirjan teemana oli verhota – paljastaa.
12.10.2002 – 13.10.2002
Annette Arlanderin Tuulikaide oli matkamuisto ja maisemameditaatio, romanttinen ’postikorttien’ sarja ja yritys yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla tehdä tuuli näkyväksi. Työ oli kuvattu Santuario Nostra Senora de Cura -luostarissa Randa-vuorella Mallorcalla loppusyksyllä 2000 ja Harakan saarella Helsingin edustalla syyskesällä 2002.
14.09.2002 – 05.01.2003
Näyttelyssä esiteltiin Kalervo Palsan laajaa tuotantoa, jonka kuvasto on usein provosoiva, avoimen seksuaalinen ja kuoleman värittämä. Synkkiä aiheita tasapainottavat läheisten muotokuvat ja lukuiset maisema-aiheet.
06.09.2002 – 20.09.2002
Kiasma-teatterin syyskauden avasi itävaltalaisen Peter Handken vuonna 1968 kirjoittama Kaspar. Kielen ja kommunikaation syntyä sekä esiintyjän syntymistä yhteisössä kuvaavan Kasparin rooleissa nähtiin Esa-Matti Pölhö ja Kalle Holmberg.
06.09.2002 – 27.10.2002
Mika Taanilan videoinstallaatio perustui kadoksissa olleeseen raakafilmimateriaaliin, jolle oli dokumentoitu Suomessa 1940-luvulla tehty tieteellinen koe. Taanilan aiempien teosten tavoin Fysikaalinen rengas sekoitti toisiinsa fiktiota ja todellisuutta.
23.08.2002 – 10.11.2002
Erwin Wurm tarkastelee teoksissaan veistoksille tunnusomaisia kysymyksiä. Hänen veistostensa lähtökohtana on ihmisruumis, jonka hän asettaa usein absurdiin ja nokkelaan suhteeseen arkipäivän asioiden kanssa. Jokainen veistos kestää vain minuutin, sitten painovoima puuttuu peliin ja kaikki romahtaa. Jäljelle jää vain valokuva tai video tapahtumasta.
17.08.2002 – 13.10.2002
Kiasmassa oli esillä Kirsikodin taiteilijoiden töitä, jotka antoivat harvinaisen välittömän ja esteettömän kuvan kuvat tehneistä persoonallisuuksista ja heidän tavoistaan havainnoida maailmaa. Lieksalainen Kirsikoti on kuvataiteisiin keskittynyt kehitysvammaisten taideyhteisö.
29.07.2002 – 11.08.2002
Kolmannen urbaanin kulttuurin ja taiteen festivaalin ohjelmassa oli mm. katutanssia, urbaania sanataidetta sekä subURB-kursseja.
05.07.2002 – 25.08.2002
Simo Rouhiaisen videoteos havainnoi ympäristöä objektiivisesti uteliaan silmän tavoin. Teos tutki uuden teknologian mahdollisuuksia esittää liikkuvaa kuvaa ja jäljitteli ihmisen tapaa toimia ja havainnoida.
29.06.2002 – 22.09.2002
Futuro on arkkitehti Matti Suurosen vuonna 1968 suunnittelema ellipsin muotoinen muovitalo.
07.06.2002 – 04.08.2002
Donald Juddin kolme Kiasma-kokoelmassa olevaa minimalistista teosta on nimetty Nimettömiksi. Teokset perustuvat avoimeen laatikkomaiseen rakenteeseen, materiaalien itseisarvoon ja toistuviin yksikköihin. Nimettömyys korosti kaiken teosten ulkopuolella olevan torjumista.
18.05.2002 – 19.05.2002
Taiteilija Erkki Pirtolan Taidevisiot ovat ’taidetta taiteista’, henkilökohtaisia kommentteja taidetapahtumista, performansseista sekä spontaaneista tilanteista, dokumentteja aikalaisista ja samalla erilaisesti tehtyjä TV-ohjelmia.
18.05.2002 – 18.08.2002
Dan Graham on kokeillut monia esitysmuotoja taiteilijauransa aikana. Hän on tutkinut taiteessaan kriittisesti sekä olemassa olevaa visuaalista ympäristöä että esittänyt vaihtoehtoisia arkkitehtonisia ja veistoksellisia malleja tilan katsomiselle ja kokemiselle.
03.05.2002 – 12.05.2002
1990-luvun alussa Kenneth Kvarnström teki useita sooloja vahvoille naisille, ja Feel My Breath toi näyttämölle kaksi naista. Esityksessä aistilliset voimat kohtasivat, yhdistyivät tanssissa ja lopulta sinkoutuivat irti toisistaan.
26.04.2002 – 27.04.2002
La Ribotin esitystä saattoi seurata installaationa, performanssina tai happeningina. Yleisö ja esiintyjä jakoivat saman tilan, valon ja katseidenvaihdon. Alastoman naisesiintyjän ruumis vertautui galleriatilassa taide-esineeseen ja asettui edellisten esitysten paikalleen jääneiden esineiden sekaan.
26.04.2002 – 23.06.2002
Liisa Lounilan filmi on kuvattu itserakennetulla neulanreikäkameralla.
25.04.2002 – 23.06.2002
Sibelius-Akatemian vierailevat professorit Mathias Fuchs ja Sylvia Eckermann loivat Konttiin virtuaalisen tiedon tilan, johon he olivat keränneet materiaalia kymmenestä itävaltalaisesta museosta.
12.04.2002 – 13.04.2002
Yleisön suosikki, pietarilainen Ache palasi Kiasma-teatteriin. Achen performanssit ovat ideoiden, tavaroiden, tekstin ja liikkeen dynaamisia vyörytyksiä, joiden energia ja anarkia kumpuavat venäläisen undergroundin syvyyksistä.
06.04.2002 – 20.04.2002
Kiasmassa esillä olleen Eija-Liisa Ahtilan näyttelyn yhteydessä Kiasma-teatterissa esitettiin hänen tuoreimman teoksensa Rakkaus on aarre elokuvaversio sekä muita hänen teoksiaan.
Siirry Kiasman etusivulle