Kananmunan muotoinen kivi, joka on kiinni oksassa.

Emma Jääskeläinen, Eggs-Files, kokonaisuudesta Proper Omelette, 2020. Yksityiskohta. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.

Koronavuonna Kiasman taidehankinnoissa panostettiin kotimaiseen nykytaiteeseen

Viime keväänä alkanut koronavirusepidemia sulki museoita, peruutti biennaaleja ja jätti lentokoneet kentille. Taidemaailma jatkoi kuitenkin elämäänsä yrittäen sopeutua uuteen, turvallisempaan normaaliin. Myös Kiasman kokoelmatoiminta jatkui, koronahaasteista huolimatta.

Osa taidenäyttelyistä oli viime vuonna auki koronarajoituksin, osa joutui sulkemaan ovensa. Maailmanlaajuisesta epidemiasta huolimatta taide kuitenkin myi (YLE 30.12.2020). Viime vuosi ei ollut vastoin odotuksia taidegallerioille ja taiteen verkkokaupalle katastrofaalinen, paikoin myynti jopa kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen (YLE 17.5.2020). Kun lomamatkat jäivät tekemättä, ihmiset sijoittivat rahaa aiempaa innokkaammin kotiensa viihtyvyyteen – myös taiteeseen.

Vuoden 2020 aikana Kiasman kokoelmiin hankittiin taidetta lähes yhtä paljon kuin edellisinä vuosina. Kokoelmiin ostettiin kaikkiaan 65 uutta taideteosta, joiden ohella kokoelmaa kartutettiin myös teoskomissioiden (4 kpl), deponointien (2 kpl) ja lahjoitusten (38 kpl) myötä. Deponointi tarkoittaa teoksen tallettamista; omistaja antaa teoksen museolle lainaan, muttei lahjoita sitä omaksi.

Emma Jääskeläisen teoksia esillä Kiasman aulassa.
Emma Jääskeläinen, Proper Omelette, 2020. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.

Tukea Suomessa asuville ja työskenteleville taiteilijoille

Keväällä 2020 päätimme Kiasman hankintalautakunnassa keskittää vuoden teoshankinnat pääosin kotimaiseen nykytaiteeseen eli taiteilijoihin, jotka asuvat ja työskentelevät Suomessa.

Hankintapäätökset teimme tutustumalla taiteilijoiden portfolioihin ja muihin esittelymateriaaleihin, sillä meillä ei ollut keväällä mahdollisuutta vierailla näyttelyissä.

22 uutta kokoelmataiteilijaa

Hankimme Kiasman kokoelmiin teoksia kaikkiaan 48 taiteilijalta, joista lähes puolet oli museolle uusia kokoelmataiteilijoita. Uusien kokoelmataiteilijoiden joukossa on muun muassa iranilaissyntyinen Bita Razavi (s. 1983), jolta kokoelmiin hankittiin kaksi videoinstallaatiota: How to Do Things with Words: A Legal Performance (2011) ja Divorce Ceremony (2017). Teokset dokumentoivat Razavin pitkäaikaista taideprojektia. Taiteilija valittiin viime vuonna edustamaan Viroa seuraavassa Venetsian biennaalissa keväällä 2022. Aikansa hän jakaa Suomen ja Viron välillä.

Bita Razavi, Divorce Ceremony, 2017. Pysäytyskuva.

Uusia kokoelmataiteilijoita ovat myös Océane Bruel (s. 1991) ja Dylan Ray Arnold (s. 1982), joiden HAM galleriassa järjestetystä yhteisnäyttelystä The Slow Business of Going hankittiin museon kokoelmiin kaksi teosta.

Emma Jääskeläisen (s. 1988) suurikokoiset kiviveistokset sekä huopatyö piristivät Kiasman aulatilaa kesäkuulta aina vuoden loppuun asti. Myös ne jäivät museon kokoelmiin osana kolmivuotista Kiasma Commission by Kordelin -hanketta.

Museon verkkotaiteen kokoelma karttui kahdella teoksella, kun kokoelmaan hankittiin teokset Hemuloordilta (s. 1989) ja Liisa Lounilalta (s. 1976). Teokset ovat nähtävillä Kiasma Online Art -sivustolla.

Yksi vuoden suurimpia kokoelmalahjoituksia oli 14 teosta sisältävä kokonaisuus taidemaalari Jukka Mäkelän teoksia vuosilta 1990-2018. Vuonna 2018 menehtyneen Mäkelän yksityisnäyttely Merkki ja ele – maalauksia kolmelta vuosikymmeneltä nähtiin Kiasmassa vuonna 1999.

Kati Kivinen

Kirjoittaja:Kati Kivinen

Intendentti