Kuvataiteen historiallisten tai nykytaiteen huippunimien teokset tai sitten kaikkein hintavimmat hankinnat nousevat tavallisesti etusijalle, kun kansainvälisissä taidemedioissa käsitellään museoiden vuosittaisia taidehankintoja. Viime vuoden aikana taidemedioissa kirjoitettiin paljon myös museoiden taidehankintojen sukupuolijakaumasta. Perinteisesti museoiden on oletettu suosivan miestaiteilijoita – tuoreen selvityksen mukaan näin onkin ainakin Yhdysvalloissa, missä vain 11 % taidehankinnoista kohdistuu naistaiteilijoiden teoksiin.
Niinpä moni museo ilmoittikin vuonna 2019 korostavansa naistaiteilijoiden osuutta tulevissa taidehankinnoissaan. Baltimoren taidemuseo meni omassa linjauksessaan kaikkein pisimmälle ja ilmoitti ostavansa vuoden 2020 aikana ainoastaan nais- tai naiseksi identifioituvien kuvataiteilijoiden teoksia kokoelmiinsa. Päätöstä arvioitiin mediassa tuoreeltaan yhtä lailla käytännölliseksi kuin myös poliittiseksi; museon lähes 100 000 teoksen kokoelmassa kun on nykyisin vain noin 4 % naistaiteilijoiden teoksia.
Hän on syntynyt vuonna 1978
Olemme Kiasmassa tilastoineet taidehankintojamme nyt parin vuoden ajan, tosin epävirallisesti ja lähinnä omaksi iloksi ja tiedoksi. Näiden tilastojen valossa näyttää siltä, että ainakin tällä hetkellä taidehankintojen sukupuolijakauma on Kiasmassa kunnossa. Vuoden 2019 aikana hankimme Kiasman kokoelmiin kaikkiaan 80 uutta teosta yhteensä 44 eri taiteilijalta. Heistä 20 on miehiä ja 24 naisia. Noin 2/3 kokoelmiin ostetuista uusista teoksista oli kotimaisten taiteilijoiden käsialaa. Taiteilijoiden, joilta hankintoja tehtiin, mediaanisyntymävuosi on 1978.
Katso lista Kiasman teoshankinnoista vuonna 2019
Siis:
- 80 teosta
- 44 taiteilijalta
- 20 miestaiteilijaa
- 24 naistaiteilijaa
- 2/3 kotimaisia taiteilijoita
- mediaanisyntymävuosi 1978
Melanie Bonajo ja Hanna Saarikoski ovat tilastollisesti esimerkillisiä kokoelmataiteilijoita
Vuonna 1978 on syntynyt muun muassa hollantilainen kuvataiteilija Melanie Bonajo, jolta hankimme museon kokoelmiin videoteoksen Progress vs Regress (2016). Bonajo pohtii teoksessaan teknologian vaikutuksia ihmisten sosiaalisiin suhteisiin ja itseymmärrykseen, ja antaa tällä kertaa puheenvuoron vanhuksille, jotka usein heitä koskevissa keskustelussa ovat pikemminkin aihe kuin itse äänessä.
Saman ikäinen on myös suomalainen kuvataiteilija Hanna Saarikoski, jolta hankimme kokoelmiin videoteoksen C (2018) sekä teokseen liittyvän puvun. Hiilipuku on hiiltyneistä oksista koottu puku, joka muistuttaa peikkoa tai mörköä. C-nimisellä videolla taiteilija kulkee hiilipukuun pukeutuneena ympyrää, ja samalla maahan piirtyy yhä tummeneva kehä. Teos kommentoi sekä ajankohtaista ilmastokriisiä että taiteen tekemisen peruskysymyksiä.
