Lähes 50 vuotta sitten, vuonna 1972, YK järjesti Tukholmassa kaikkien aikojen ensimmäisen maailmanlaajuisen ympäristökonferenssin, koska huoli luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista ja luonnon tilasta oli alkanut nostaa päätään. Konferenssin päätökseksi valtiot allekirjoittivat julistuksen, jonka keskeinen sisältö liittyi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Tukholman kokousta seurasi 20 vuotta myöhemmin Rion ympäristökokous, jossa valtiot sitoutuivat pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2000 mennessä. Näin ei kuitenkaan käynyt ja uusi tavoite asetettiin ensin vuoteen 2010 ja nyt viimeisimpänä vuoteen 2020. Tätäkään tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Näin ei voi jatkua.
Luonnon tila on nyt hälyttävämpi kuin koskaan aikaisemmin: WWF:n Living Planet -indeksin mukaan maapallon selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia vajaan 50 vuoden aikana ja maailman luontopaneelin IPBESin arvion mukaan miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto. Ilmastonmuutos kiihdyttää osaltaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja monimuotoisuuden heikkeneminen, esimerkiksi metsähakkuiden ja laittomien metsäpalojen vaikutuksesta, puolestaan vaikeuttaa yrityksiä hillitä ilmastonmuutosta. Kahden asteen lämpeneminen tarkoittaisi joidenkin lajien pysyvää menettämistä. Käytännössä kaikki tropiikin koralliriutat vaurioituisivat pysyvästi. Suomessa saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt, ja naali on kokonaan häviämässä Suomesta. Käynnissä on maailmanlaajuinen sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama.
”maapallon selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia vajaan 50 vuoden aikana”
Luonto ei ole meille tärkeä vain sen itsensä takia. Koko elämämme rakentuu luonnon varaan. Esimerkiksi pölyttäjät, kuten kimalaiset, mehiläiset ja perhoset, pölyttävät 75 prosenttia tärkeimmistä viljelykasveista. Luonnosta huolehtiminen tarkoittaa viime kädessä sitä, että meillä on ruokaa, vettä, lääkkeitä ja virkistystä. Taloutemme ja hyvinvointimme perustuvat luontoon. Jos talousjärjestelmä romahtaa, syntyy paljon kärsimystä. Moni esimerkki on kuitenkin osoittanut, että talousjärjestelmän voi rakentaa uudelleen. Jos luonnon monimuotoisuuden romahtamisessa ylitetään kriittinen piste, ei asiaa voi enää korjata.
Luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan. Ovatko ihmiset vihdoinkin ymmärtämässä sen, että olemme riippuvaisia kaiken elävän keskinäisestä yhteydestä? Ainakin Yhteiseloa-kokoelmanäyttelyn taiteilijat ovat.
”Luonto ei ole meille tärkeä vain sen itsensä takia. Elämämme rakentuu luonnon varaan.”
Yhteiseloa-kokoelmanäyttely herättää osaltaan ymmärtämään luonnon ja ihmisen saumatonta yhteyttä ja vaatii muutosta. Näyttely kyseenalaistaa ihmisen totunnaisen paikan luonnon sekä muiden lajien yläpuolella, luomakunnan kruununa. Näyttely hämmentää, herättää ajatuksia ja kutsuu pohtimaan ihmisen roolia planeetallamme.
Näyttelyssä heijastuu jo Leonardo Da Vincin ajoilta tuttu taiteen moniulotteinen luonne: taiteilijoiden subjektiiviset ilmaisut perustuvat tieteen totuuksiin. Näyttely velvoittaa meidät jatkamaan siitä, mihin taiteilijat lopettivat. Meidän on asetettava puntariin Ihmisen itselleen asettama yksinoikeus planeettamme herruudesta. Mitä on hyvä elämä ja kenellä on oikeus hyvään elämään: ihmisillä vai luonnolla, vaiko meillä molemmilla? Vastauksesta riippumatta selvää on, että luonnossa käynnissä oleva sukupuuttoaalto on myös ihmisen olemassaolon ongelma.
Näyttelyn viestistä ei kannata lannistua tai ahdistua. Näyttelyn tarkoitus on herättää meidät muutokseen. Positiivista on, että ratkaisut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen taltuttamiseksi ovat olemassa. Meidän kaikkien on vain ryhdyttävä toteuttamaan niitä suuressa mittakaavassa omassa työ ja vapaa-ajan roolissamme. Oletko sinä valmis?
Liisa Rohweder
Pääsihteeri, WWF Suomi
Avoimet Yhteiseloa-luennot Kiasmassa to 26.9., to 17.10, ke 6.11. ja ke 27.11. klo 17-18.30.
Yhteiseloa – ihminen, eläin ja luonto Kiasman kokoelmissa 26.09.2019 – 27.11.2019 Kiasmassa.
