Museonjohtaja Leevi Haapala avaa otsikkovalintaa näyttelykatalogissa. Hän pohtii, että joillekin otsikosta saattaa välittyä Hello Kittyn tuoma tuulahdus popkulttuuria ja toisille siinä saattaa olla kaikuja tietoverkkojen maailmanlaajuisesta luonteesta. Haapalan mukaan nimi toivottavasti kertoo “nousevan nettisukupolven avoimen moniulotteisesta asenteesta globaaliin ympäristöön: ‘täältä tullaan maailma!”
Hello worldin äärelle pääsee helposti vaikka heti!
Mutta – kuten Haapalakin toteaa – on Hello Worldilla myös konkreettisempi käyttötarkoitus. Vuosikymmenten ajan se on ollut epävirallinen mutta vakiintunut tapa testata tietokonejärjestelmien ja koodinpätkien toimivuutta. Ohjelmoija voi kirjoittaa ohjelman, jonka tarkoituksena on tulostaa ruudulle teksti “hello world”. Jos koodi sekä sen toimintaympäristö toimivat moitteetta, teksti todellakin ilmestyy näytölle ohjelmaa ajaessa. Vähän samaan tapaan kuin lorem ipsum graafisessa suunnittelussa, hello world toimii koodissa lopullisen tai tarkemmin mietityn sisällön korvikkeena.
Kuulostaa ehkä etäiseltä, mutta hello worldin äärelle pääsee helposti vaikka heti! Esimerkiksi Learn Java Online -sivuston helppo ja nopea Hello World -ohjelmointiharjoitus tarjoaa perusteellisen opastuksen, jonka jälkeen pääsee itse kokeilemaan koodin kirjoittamista ja suorittamista. Jos kaikki toimii oikein, kirjoittamasi koodinpätkä tuottaa sivulle tekstin “Hello World”.
Tällä harjoituksella ei vielä suurempia ohjelmia koodailla, mutta se on silti ensimmäinen askel Java-ohjelmointikielen opiskeluun. Ja vastaavia opastuksia on netti pullollaan: niitä löytyy kaikille kuviteltavissa oleville ohjelmointi- ja komentosarjakielille tätäkin sivua osittain pyörittävästä JavaScriptistä aina Shakespearen kirjoituksia jäljittelevään Shakespeare-ohjelmointikieleen saakka.
Johannes Koski
Verkkomediasuunnittelija