“Ajatus kohtaamisesta ja ihmisten tuomisesta yhteen on koko ohjelmiston taustalla”, kertoo Kiasma-teatterin vastaava tuottaja Jonna Strandberg. “Elävät kohtaamiset ovat osa nykytaidetta, mutta tietenkin myös iso osa ihmisyyttä. Pandemia-aikana kohtaamisten roolin on ymmärtänyt yhä paremmin, kun toisia on tavattu lähinnä verkossa. Nyt pääsemme taas ruumiinkielen ja kaiken sen viisauden äärelle.”
Strandberg on kuratoinut ARS22 – Eläviä kohtaamisia -näyttelyn liveohjelmiston yhdessä Kiasman kuraattoreiden João Laian ja Piia Oksasen kanssa. Ohjelmisto on poikkeuksellisen runsas, ja esityksiä nähdään Kiasma-teatterin lisäksi museon näyttelykerroksissa ja aulassa.
“Nykytaiteen kehityksessä rajat eri taiteenlajien välillä ovat pitkälti hävinneet. Nykytaide-käsitteen alle mahtuu kuvataiteen lisäksi esimerkiksi nykyesitykset, ja yhteistöitä tehdään perinteisten taiteen raja-aitojen yli”, kertoo Strandberg. “Kiasmassa on vahva perinne elävän taiteen esittämiselle, sillä museossa on aina ollut teatteri ja esittävää taidetta.”
Usea teos keskittyy poliittisen kahtiajakautumisen purkamiseen
“Yksi ohjelmiston lähtökohta on ollut mustavalkoisen, hienommin sanottuna binäärisen tai polarisoituneen, ajattelumallin kyseenalaistaminen. Haluamme hälventää rajoja ja ennakkoluuloja, ja toivomme tuovamme erilaisia asioita ja ihmisiä yhteen”, kuvailee Strandberg. “Ohjelmiston tarkoitus on luoda ikkunoita erilaisiin menneisiin, nykyisiin ja tuleviin kulttuureihin, joko todellisiin tai kuviteltuihin, ja mahdollisesti löytää niistä meitä kaikkia yhdistäviä asioita.”
“Osa teoksista keskittyy poliittisen kahtiajakautumisen pois kytkemiseen tai ainakin uusien ehdotusten etsimiseen. Mikko Niemistön Wakey-Wakey -nykytanssiteos käsittelee aihetta unien kautta, sillä unet yhdistävät kaikkia. Teos pohtii, voivatko unet olla poliittisia, ja voisiko niiden kautta päästä käsittelemään polarisaation kysymyksiä.”
“Useasta teoksesta löytyy myös ritualistisia piirteitä. Esimerkiksi siten, että keräännytään yhteen esityksen äärelle, ja samalla energian kautta saattaa purkautua uskomattomia asioita. Tällaisen kokemuksen voi tarjota esimerkiksi SERAFINE1369:n I I I (something flat, something cosmic, something endless) -performanssi, Mira Kauton Invisible dancing -esitys, chileläis-meksikolaisen taiteilijan Amanda Piñan Frontera I Border -tanssiesitys sekä jo mainittu Niemistön Wakey-Wakey.”
Ritualistisia elementtejä sisältää myös Michele Rizzon HIGHER xtn. -tanssiteos, jossa tanssijat liikkuvat Lorenzo Sennin hypnoottisen elektromusiikin tahtiin. Italialaiskoregrafi Rizzon mukaan teknoklubien kävijät kutsuvat klubia usein kirkoksi ja pitävät sitä turvallisena ympäristönä ilmaista itseään vapaasti ilman arvostelun pelkoa. Teos nähdään heti ARS22-näyttelyn avajaisviikonloppuna.
Teokset käsittelevät koskettamisen eri puolia
“Myös kosketus lävistää monta teosta. Koskettaminen on koronapandemian myötä noussut tärkeäksi aiheeksi, sillä siinä on paljon voimaa. Moni on pitkän eristyksen myötä kaivannut sitä”, kuvailee Strandberg. “Anna-Mari Häkkisen ja Saara Töyrylän Monuments-tanssiduetto sisältää kosketuksen hyvää voimaa. Se on lähtenyt liikkeelle painimisesta, mutta siirtynyt keholliseen kohtaamiseen ja energiaan mitä siinä syntyy.”
“Kaikki koskettaminen ei tietenkään aina ole ihanaa, se voi olla myös esimerkiksi esineellistävää”, muistuttaa Strandberg. Tätä puolta käsittelee Alexandra Bachzetsisin uusi performanssiteos: Obscene populaarikulttuurista tutun kuvaston kautta.
Rakkauden poliittista sanomaa tarjoaa Alex Baczynski-Jenkinsin uusi esitys Unending love, or love dies, on repeat like it’s endless. Baczynski-Jenkins on puolalais-brittiläinen performanssitaiteilija ja varsovalaisen Kem-kollektiivin perustajia. Kem on rasisminvastainen, feministinen queer-yhteisö, joka tutkii koreografiaa, performanssia ja ääntä osana yhteiskunnallista toimintaa.
“Ohjelmistossa on paljon energisoivaa, mutta myös sellaista, mikä saattaa aiheuttaa kitkaa tai vaatii asioiden päänsisäistä uudelleen järjestelyä. Tämäkin voi olla positiivista”, kuvailee Strandberg. Hän painottaa, että Kiasmassa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita, eivätkä katsojat joudu tahtomattaan esimerkiksi osaksi esitystä, vaikka jakavat saman tilan esiintyjien kanssa.
Entä miten Strandberg neuvoisi ensikertalaista, jolle esitystaide ja sen kokeminen ei ole tuttua. Miten valmistautua esitykseen? “Ei tarvitse tietää mitään, eikä tarvitse ymmärtää mitään”, sanoo Strandberg. “Tärkeintä on tulla avoimin mielin, eikä asettaa paineita. Voi esimerkiksi ajatella, miltä tämä minusta tuntuu ja miten koen tämän kehossani. Ja antaa tunteiden tulla. Mikään koetuista tunteista ei ole oikein tai väärin.”
ARS22 – Eläviä kohtaamisia Kiasmassa 8.4.–16.10.2022.
